Here I am, valmiina postailemaan taas.
Kuten on voinut huomata, en ole kirjoitellut mitään hetkeen - enkä kyllä lukenut muiden blogejakaan. Ei sillä, että olisin ollut jossakin tai, että mulla olisi ollut jotain TODELLA kiireistä tehtävää. En vain ole saanut aikaiseksi istua koneella 10min kauempaa / päivä ja kirjoittaa.

Nyt on kulunut viikko siitä kun tulin takaisin Ypäjälle. Tänä aikana ei ole tapahtunut mitään kummallista, lähinnä vain opiskelua. Ruotsin YO-kuuntelu on ensi kuun alussa ja kirjoitukset loppukuusta - A P U A ! En ehkä selviä..

Kävin viimeviikolla moikkaamassa Justinaa, kun tammat tuli päiväksi talliin rasvamittaukseen tms. Harjasin neidin oikein kunnolla ja paijailin. <3 Neiti oli tosi höpsö ja ihana. Harmi vaan, että en välttämättä saa pitää sitä nimikkona sen jälkeen kuin uudet yo-pohjaiset opiskelijat tulee.
Kävin eilen nopeasti II-tallissa ja sielä sanottiin, että voin alkaa taas ratsastamaan Judella ja, että tammat tulee sisälle siinä syyskuun lopulla.

Tää laihdutus operaatio on vähän niinkuin junnannut paikallaan. Olen toki koittanut syödä vähemmän ja nyt ollaan käyty Hynden kanssa lenkilläkin. Toivotaan, että jouluun mennessä ois tippunut vähintään 5-10kg.

Huomasin tässä, että mun on jotenkin 'vaikea' kirjoittaa päivittäin, varsinkin nyt kun olen sen max. 20min koneella päivässä. Tosin nyt kun on lukio-jakso meneillään, niin ei ole paljoa kerrottavaa itse blogin pääaiheesta eli hevosista.
Päätin myös soveltaa vähän tätä musiikkihommaa niin, että päivien sijaan laitan kappaleet postausten mukaan.

Song 07 - A song that you can dance to

Näitä kappaleita on MONTA, sillä tykkään todellatodella paljon tanssimisesta ja vaadin kappaleelta vain sen, että se on menevä. Bad romance on kuitenkin niin mahti kappale, että se tanssittaa ja sitä tanssii mielellään.

Eilen saavuin muuttokuormani kanssa Ypäjälle. Olin ensimmäisenä meidän kämpästä paikalla, joten kylmän rauhallisesti vein 'parhaat päältä' eli otin mieluisimmat hyllyt, naulakot yms. Tavaroiden purkamiseen ei mennyt kovin kauaa aikaa, koska taitavana tyttönä unohdin osan kotiin. Onneksi sentään vaatteet, ratsastuskamat sekä lukiokirjat tuli mukaan.
Tää meidän uusi kämppä on ihan mukava, joskin vähän kolkko ja 'laitosmainen'. Mutta eiköhän tää täatä kun saadaan kaikki ihmiset paikalle ja kamat järjestykseen. Pitääkin postailla jotain kuvia tästä huomenna tai joskus kun saan aikaiseksi.

Kävin Petran ja Larin sekä Johmin ja Umpan kanssa pienellä kävelylenkillä kun illalla oli niin kovin tylsää.

Käytiin illalla kattomassa uusia kaksareita ja kolmoistutkintolaisia. Sillon kun -09 luokka alotti niin oli tosi kiva käydä toivottamassa ne tervetulleeks ja keskustella, nyt se oli jotenkin.. ..tylsää. Ehkä siitä katos se mielenkiinto kun muutettiin toiseen päähän ja tiedostan, että ei tulla olemaan niitten kanssa tekemisissä. Tämän lisäksi niitä oli niin paljon, 24!! Nice. vuonna -07 aloitti 12 kaksaria, vuonna -08 ja -09 16kpl. Mietittiin tossa eilen juorukerhossamme, että miten hemmetissä -09 ja -10 kaksarit kulkee bussilla lukioon, kun se oli jo ihan täynnä sillon kun -07'kat ja meidän luokka kuljettiin sillä. No, ei ole onneksi mun ongelma.

Tänään ei sitten ollutkaan lukiota, koska niillä on joku 'tutustumispäivä'. Ihan kiva, siitä olisi toki voinut ilmoittaa meillekin ennen kello seitsemää (illalla) niin olis voinut tulla opistolle vasta tänään.

Song 05 - A song that reminds of you of somewhere

En oikein ymmärtänyt mitä tekstillä 'reminds of you of somewhere' haetaan takaa. Suomennettuna se on jotakuinkin 'muistuttaa sinua johonkin/jossakin/jonnekin/jossain'. Sovelsin kuitenkin ja päätin valita kappaleen, joka muistuttaa minua jostakin.
Tästä kappaleesta minulle tulee mieleen opisto. Niin monet kerrat on kuunneltu tätä, laulettu ja tanssittu tän tahdissa, että huh.

Song 06 - A song that reminds you of a certain event

Tämä kappale muistuttaa mua ainakin opiston vuoden 2008 halloween -bileistä, koska se soi sielä - missäpä tämä EI soisi? Nämä bileet oli lievästi sanottuna koyhät, koska porukkaa ei tullut juuri yhtään. Eipä mekään sielä katsottu kun yo08'sien 'kastajainen' ja sitten lähdettiin.

Hei kyyppäri, laita ensimmäinen samanlainen.

Huhhuh, ei voi muuta sanoa! Perjantaina oltiin Onnelassa Merin, Hannan ja Lotan kanssa ja pitänee ehkä myöntää, että lähti hieman lapasesta tuo homma. Bongattiin Merin isoveli ehkä puolessavälissä iltaa ja siitä se alamäki ilmasten juomien kanssa sitten alkokin.
Hämmästyksekseni vietettiin melkein koko aika suomipopissa, vaikka yleensä oon vältellyt sitä ja ollut vaan terassilla tai discossa. Jollain tavalla aloin pitää tosta popista; sielä soi hyvä musiikki ja ennenkaikkea sielä pääsee tanssimaan pöydällä!!! Plus katossa tanko!!!
Valomerkin jälkeen ajauduttiin ykkös-grillin kautta Teemun luo nukkumaan. Se kuitenkin herätti meidät kahdeksan jälkeen > Meri veti kilarit > lähdettiin. Ehkä ihan hyvä, että lähdin niin 'aikaisin' niin ehdin näyttäytymään porukoille ennen niiden lähtöä.

Fisu tuplana saa mun äö:n putoo puoleen,
vaikkei muuta muistas huomen, tietää kyllä juoneensa.
Oh, lauantaina mulla oli ehkä maailman kamalin darra, ei oo koskaan ollut noin kamalaa oloa. Mun piti lähteä Poriin kaverille, mutta arvatkaapa vaan, että olinko vielä edes 10 aikaan illalla ajokunnossa, no en.

Kun kissat on poissa, niin hiiret tanssii pöydällä. Vai mitenkä se menikään. Elisiis porukat lähti eilen aamulla Ruovedelle, joten mä ja Kimi ollaan vähän elelty pellossa täälä. Tänään oli kuitenkin pakko hieman siivota, ettei äiti revi peliverkkareitaan kun se palaa.

Käytiin tänään aamupäivällä Kuivalahdella Lauran kanssa kattomassa Lylliä. En ollut nähnyt ponia sitten marras-joulukuun kun se lähti tonne ylläpitoon. No, ei ollut poni muuttunut yhtään.



Song 03 - A song that makes you sad
Kappale nro. 3 oli kakkosen tavoin melko hankala päättää. Päädyin kuitenkin tähän PMMP'n kappaleeseen, joka on fiilikseltään ja sanoiltaan surullinen.

Song 04 - A song that reminds you of someone
Mä en yhtään tiedä miksi mulle tulee tästä kappaleesta mieleen eräs jäbis, jonka tapasin edellisvuonna 'koulujen alkajaisissa'. Tää kappale ei soinut missään välissä iltaa, tosin taidettiin me jotain fisusta puhua - ei voi muistaa.
Aikoinaan tykkäsin tästä kappaleesta, mutta nyt oon kuunnellut sitä aivan liikaa ja se kuulostaa jo tylsältä.

We no speak americano, sry.

Kaah, alan pikkuhiljaa saamaan tarpeekseni tästä lomailusta. Koko tää viikko on ollut aivan järkyttävän tylsä ja en ole tehnyt yhtikäs mitään. Jotenkin oikeen harmittaa, että ei saa tehtyä mitään. Tosin kärsin myös rahapulasta, minkä johdosta edes kaupungilla kiertely ei innosta. Itseasiassa tietoisesti välttelen vaatekauppoja ja muita liikkeitä tällä hetkellä, koska aivan varmasti löydän jotain ihanaa joka on aivan pakko saada. No, ehkä ensi kuussa tilanne vähän helpottaa.

Maanantaina on aika palata takaisin koululle ja tiistaina aloitellaan kahdeksalta lukiossa. Koska meiltä meni kesän alussa 'kämppä alta' on taas muuton aika. Muutetaan Ratsumestarin lähelle Puolukka -kämppiin. Olisin kyllä mieluusti jäänyt Oppilasruokalan päähän, missä on kaikki tutut muilta luokilta sekä tallit lähellä. No, kaikkea ei voi saada. Onhan tuossa Ratsarin päässä myös omat etunsa; parempaa ruokaa, lähempänä vitostallia (vaikka vielä en tiedä meinaanko jatkaa töitä sielä), lähempänä Emppua..
En ole vielä laittanut tikkuakaan ristiin tän muuttohomman eteen. Alkaa pikkuhiljaa jo olemaan niin rutinoitunut tähän matkusteluun ja muutteluun, että ei se vaadi kun sen aamupäivän kun heittää kamat laatikkoon ja lähtee. Onneksi sentään aina voi hakea kotoa lisää tavaraa tai viedä sinne turhia.

Tähän mennessä mä olen asunut yhdeksässä (+ puolukka ja ASVH) eri talossa ja neljällä eri paikkakunnalla (+ Flyinge, Ruotsi).
Lapsuuteni mä asuin vallan Porissa (Leppäkorvessa, Vähäraumalla ja Pihlavassa), kunnes kolmannen luokan alussa (olinkohan silloin 9 vuotias) muutettiin Lempäälään. Puoli vuotta me sielä oltiin, kunnes palattiin takaisin Poriin, Leppäkorpeen. Sieltä muutettiin viis-kuus vuotta sitten lähemmäs äidin miesystävää Raumalle, Kourujärvelle. Aikalailla tasan kaksi vuotta sitten muutin Ypäjälle Ulpukkaan ja nyt sama kylä pysyy, mutta talo vaihtuu.
Ruotsia en ottanut näihin laskuihin mukaan, koska se oli vain sen about 8 viikkoa ja mukana mulla ei ollut koko omaisuutta.
Päätin liittää tähän postaukseen muutaman kuvan mun lapsuudesta, kun äiti löysi niitä varastosta toissapäivänä.

Omakotitalomme Pihlavassa

Minun (vas.) ja kaverini napatanssiesitys

Leppäkorvesta

Kimin kanssa unilla

Song 02 - A song that makes you happy

Tämän kappaleen valinta oli HYVIN vaikea, sillä en koe, että mikään kappale tekis mua iloiseksi (tai onnelliseksi). Tosin en olekkaan mikään fiiliskuuntelija, vaan kaikki mikä kuulostaa hyvältä menee - viis sanoista tai melodiasta. Se fiilis tulee sitten kappaleen aikana tai jälkeen. Kuitenkin päädyin hetken pohdinnan ja kappaleiden kuuntelun jälkeen tähän letkeään remputukseen. Tämänkin kappaleen kuulin ensikertaa Ruotsissa ollessani, tosin radiosta. Tykkään erityisen paljon tanssia tämän tahdissa, joten kaipa se baarissa soidessaan saa minut iloiseksi.

En oo tyhmä vaan aika laiska, niin taiteilijamaista.

Mä koin jostain syystä suurta tarvetta postaukselle, vaikka mulla ei oikeasti ole yhtään mitään kerrottavana.
Tai itseasiassa onkin; olen nimittäin päättänyt panostaa hieman enemmän tähän blogiin. Ikäväkseni olen huomannut kirjoitelleeni toisinaan täysin ilman ajatusta tökeröitä lauseita toistensa perään. Not enimoor. Kuten voi huomata, blogin ulkoasu on vaihtunut. Koska olen liian laiska (niin taiteilijamaista) koodamaan itse ulkoasuani tyydyin tällaiseen hullunkuriseen valmisulkoasuun. Monta tuntia etsein miellyttävää, mutta aina oli jotain pielessä - niin on myös tässäkin, mutta vähiten. Monia hienoja ulkoasuja kävin läpi ja monista tykkäsin, mutta silti niistä jäi puuttumaan jokin tai niissä oli jotain mikä ei mielestäni ollut minua tai blogiani - vaan ehkä vain sitä mitä haluaisin olla tai mitä ihannoin. Katsotaan miten elämä jatkuu tämän lay'n kanssa. Voi olla, että menee vaihtoon jopa tänään.

Päätin aloittaa tänään tällaisen 31 päivää kestävän 'musiikkipostauksen'. Monelle tämä on varmaan tuttu ennestään - kuin minulle myös - ja ketään ei kiinnosta, mutta saampahan ainakin kertoa jotain aatteistani musiikin saralta. :)

Song 01 - Your favorite song

Tämä kappale vain on niin must pöhköine, mutta ihanine sanoineen. En tiedä mikä tässä niin iskee, ehkä se on tuo Mariskan valtavan ihana ääni. Tai muuten vaan kappaleen tuoma fiilis.
Kuulin tämän kappaleen ensi kertaa Ruotsissa kun Johmi soitti sen minulle. Sitä ennen olin pitänyt naamakirjassa tapahtuvaa hauki -villitystä todella typeränä ja ihmetellyt mihin se liittyy. Ensimmäinen kuuntelukerta ei kuitenkaan saanut minua ihastumaan kappaleeseen. En oikeastaan muista missä vaiheessa tykästyin siihen kunnolla. iTunes väittää, että kappaletta olisi kuunneltu VAIN kuusi kertaa, mutta voisimpa lyödä nollan tuon perään niin on realistisempi.

Jotkut antaa vaan ymmärtää, taksijonos sä oot yksinäs ymmällään.

Taas perjantai, mitä sä etsit?
Jotain, joka lähtee joka pojan messiin
Vai jotain ihan muuta, jotain pysyvää
Jol ekoil deiteil jakkupuku pysyy pääl
Jotain rietasta, ehkä vierasta
Prinsessaa, joka jalat vie alta
Vai jotain, jonka vierelt et haluu hievahtaa
Siin on tiensarkaa, se palkitaan
Perjantaina lähdettiin Lauran kanssa viihteelle, VIHDOINKIN. Meidän on tosiaan pitänyt helmikuusta asti mennä juhlimaan yhdessä, mutta nyt vasta saatiin tää toteutetuksi. Onnelasta sitten löydettiin Meri, Hanna ja mooonia muita tuttuja. :)
Oli ihan mahti ilta, mitä nyt liian korkeiden korkojen takia en voinut tanssia - saatikka kävellä - paljoa. Aamuyöstä sitten lähdin Lauralle yöksi sen 'poikaystävän' ja tän kaverin kanssa. Matkaa oli ehkä tuhat kilometriä ja mun jalat huusi hoosiannaa, mutta onneks sentään otin kengät pois heti alkuunsa.
200 ensimmäistä asiakasta sai aulasta Hawaii lei'n matkaansa, joten eiköhän me Merin kanssa skabattu kumpi kerää niitä eniten.. Aika tasainen skaba oli, sillä Meri keräsi näitä kahdeksan ja mä seitsemän. Päädyin kuitenkin siihen, että tasapeli tuli, koska mulla ei ollut yhtään aloittaessa ja Meri sai automaattisesti aulasta yhden.

Koomapäivänä (lauantai) iski aika karusti päin naamaa se, miksi taidan olla sinkku - oon melko kylmä, varsinkin aamuisin (ja jos mua nukuttaa). Muhun sopii aika hyvin otsikossakin oleva pätkä 'Jotkut antaa vaan ymmärtää, taksijonos sä oot yksinäs ymmällään.'. No, mitään kiirettä vakiintumiselle ei thänk kaad ole eli jippikayjei juhlitaan!

Tänään olis tarkotus mennä erään likan luokse kattomaan vähän juttuja Ruotsin kirjotuksia varten. Alkaa pikkuhiljaa ehkä tulla hieman kiire, kun kirjotuksiin aikaa se about kaks kuukautta. Sen lisäks, että pitää opetella Ruotsin kielioppi + miljoon sanaa pitäis myös kattoa hieman sitä matikkaakin..

17 päivä alkaa lukio jälleen, joten 16 päivä olis muutto takas Ypäjälle. Mitään kiirettähän ei pakkaamisella vielä ole, hyvin ne kamat voi heittää samana aamuna sinne laatikoihin ja eikun menoks. :D Olisihan se toki mukava tietää näin viikkoa ennen, että missä kämpässä tullaan asumaan, mut eihän se nyt oo niin tärkeetä. Opistolla varmaan kaiken lisäks omissa listoissaan ihan väärä päivämäärä meidän saapumiselle ja tästä johtuen varmaan kaiken saa taas selvittää itse - huoh.
Voisin avautua tästä informaation kulusta oikein kunnolla, mutta jätän väliin.

I'm addicted to a life of material.

It's some kind of joke
I'm obsessively opposed to the typical

All we care about is runway models
Cadillacs and liquor bottles
Give me something I wanna be
Retro glamor hollywood yes we live for the
Vastoin suunnitelmiani kävi taas niin, että ajauduin shoppailemaan. Mitään erikoista en lähtenyt etsimään. Tosin kesken matkan tuli mielihalu saada mustat peruskorkkarit. Andiamosta käytiin äitin kanssa tuollaisia katsastelemassa, mutta eipä niitä löytynyt. Mieluisia olisi kyllä ollut vaikka kuinka, mutta kun mulla on hieman vaativampi jalka - varsinkin avokkaiden suhteen. Jos pituus on hyvä, ei leveys riitä ja toisin päin - huoh! Korkkareita ei siis löytynyt, mutta niiden sijaan matkaan lähti lilaruudulliset kangaskengät sekä ruudulliset tennarit yhteishintaan 35e.
Koluttiin myös monet Rauman vaatekaupat ja taas olisin voinut ostaa puolet noista tyhjiksi. Tämän esti ainoastaan se, että tilillä oli rahaa 200e ja sillä piti vielä ostaa lukion kirjoja sekä pärjätä koko kuukausi. Seppälässä annoin eräälle mustavalkoraidalliselle neuleelle luvan lähteä matkaani. Muttakun sillä oli niin ihanat kultaiset merimies -tyyliset napitkin! Ja hintaa vain 10e!!

Kangaskengät 15e, Andiamo ja Rebookit 6e, kirppari
Pikkuhiljaa alan 'erkaantumaan' minästäni - tai ainakin siitä minästä mitä olin vielä viimevuonna. Silloin ei vaatekaappi tulvinut kivoista vaatteista saatikka minua voinut kummemmin kiinnostaa miltä näytän. Päivästä toiseen painelin menemään perusfarkuilla, lökäreillä ja hupparilla. Tällä hetkellä omistan tasan yhden ei-tallihupparin.
Epäilen, että tämän 'muutoksen' on aikaansaanut täysi-ikäisyyteni ja baareilu. On pitänyt vihdoin alkaa hieman miettiä miltä näyttää. En tiedä myöntäisinkö mielelläni tätä, mutta alan pitää ajatuksesta meikata sekä laittaa itseni aamuisin ja miettiä 20min vaatteita. Pelottaa myös vähän, koska mieleni perukoilla tahtoisin olla saman tyylinen bimbo kun Kissie yms. leikellyt botox barbit. Kuitenkin tähän pisteeseen on onneksi niiiiiin paljon matkaa, että se ei tule koskaan toteutumaan.

Nyt alkoi muuten tällä tytöllä laihdutuskuuri! Koitin tänään eräitä ihania reikäisiä farkkuja - jotka olivat minulla päällä viimevuonna Ypäjän yössä - jalkaani JA ne eivät mahtuneet!! Pisti oikein harmittamaan kun oli melko hintavat housut ja olleet jalassa vain pari kertaa koska aina on ollut mukamas liian kylmä tai kuuma käyttää niitä..
Kyllä, tiedostan varsin hyvin lihonneeni kesän (ja hevosopiston) aikana (kiitos Ruotsi ja halvat hinnat!), mutta että näin paljon. Äiti lähti myös tsemppaamaan mua tässä projektissa ja lupasi antaa 100e jos saan 8kg lokakuuhun mennessä pois. Voi olla, että ei ihan noin paljoa lähde noin pienessä ajassa pois, mutta lähtisi edes 5kg, jollon olisin lähes samassa painossa kuin viime kesänä.

Tämä päivä alotti aika hyvin tämän lahdutusoperaation, vaikka en mitenkään suuresti liikkunutkaan. Ruokavalio on ollut terveellistä (lähinnä vihanneksia ja hedelmiä) ja en ole sortunut makeisiin - vaikka mieli tekisi. Kävin myös äidin kanssa tallilla, missä käytiin kävelylenkillä ponien kanssa. Ratsastin puolet matkasta Stormurilla, mutta lopulta päätin, että pakko on vähän liikkua ja kävelin.
Ajateltiin myös äidin kanssa mennä kokeilemaan Zumbaa sekä jonkinsortin jumppaa / tanssia.
Mutta peukut pystyyn, että olen lokakuussa edes muutamaa kiloa hoikempi.

Eilen oli thö shopping day with mama. <3
Kierreltiin Rauman liikkeitä about viis tuntia ja pidempäänkin olisin voinut jatkaa. Arvatahan saattaa, että tyhjin käsin ei ostosreissuilta sovi kotiin tulla. Vaikkakin tällä reissulla mun budjetti oli hieman rajoitettu.. Mukaan tarttui silti kivat valkoset Andiamon varrelliset kangaskengät (15e) sekä Sisters Pointin musta perus tuubitoppi (13e).
Näitä kenkiä (ja vaatteita) mulla alkaa pikkuhiljaa olemaan vaikka muille jakaa. Silti käytän vain pientä osaa mun vaatteista ja ne hienoimmat jää kaapin pohjalle, koska en jaksa laittautua niitä varten.. Huoh. Kuka ihana antais mulle innostuksen (ja aikaa) panostaa ulkonäkööni. Ai, ei kukaan, harmi.

Tänään sitten hengailin Lauran kanssa. Käytiin tallilla hoitamassa ponit. Mentiin about parin tunnin maastolenkki - mä kärryillä ja Laura ratsasti.
Talleilun jälkeen kävin syömässä kotona ja hain Lauran ja lähdettiin Makuuniin vuokraamaan leffaa. Pienen tutkiskelun jälkeen päädyttiin leffaan nimeltä The ugly truth, mikä oli oikeestaan aika hyvä. Tosin jotkut American piet on ehkä enemmän mun makuun, mutta kyllä nää love stoorytkin on ihan ihkuja.

Ht. netissä kuohu taas kun joku oli linkannut (yleiselle ja sennulaan) joidenkin likkojen blogitekstin, mikä kerto niitten 'villeistä' seikkailuista ihkujen brassipoikien kanssa..
Jep, kaikkea voi tehdä, mutta kannattaa ehkä miettiä mitä kirjottaa nettiin, sillä kaikki tekstit kun on kaikkien saatavilla. Voisinhan mäkin kirjotella blogiini vaikka mitä, mutta johonkin on vedettävä raja. Ihan jo sen takia, että en välttämättä halua kailottaa kaikkia asioitani a) tuntemattomille tai b) puolitutuille.

Huh, vihdoin on kisaviikko takana ja istun hyvin väsyneenä sängylläni.

Loput kisaviikosta suju aika nopeesti ja ongelmitta. Meiän ratatiimi toimi tosi hyvin ja saatiin siitä myös kehujakin.
Torstain poniderby -luokka oli ihan mahtava! Hienoja poneja ja upeeta ratsastusta - oli ilo kattella. Oli myös mukava istua (ja kuunnella) Tepon ja Susun vieressä kun ne kommentoi toisilleen ratsukoista, niiden virheistä, kaikesta.

Pejantaina lähdettiin extemporee 54'seen pitämään hauskaa. Noopa ajo Sirjan autolla mut, Terhon, Hynden, Juulian, Ilpon ja Sirjan.
Ilta (yö) oli ihan semijees. Tanssittiin vähän ja pidettiin hauskaa. Siitä sitten neljän maissa Autokeitaan kautta nukkumaan alle kolmeksi tunniksi. Aamulla olin tosi skarppina kahdeksalta radalla.. Täytynee myöntää, että tuli siinä vähän otettua lepiä ja hätkähdettyä aina kun jossain lähistöllä putoaa este. :D

Lauantaina kävin yhdentoista aikaan heittämässä vanhempia kaksareita Loimaalle Seurahuoneelle. Hannan autolla oli kiva ajaa, tosin vireys ei alle 3 tunnin yöunien ja 10½ tunnin työpäivän jälkeen ehkä ollut parhain.

Tämän päivän luokat meni aika nopeesti radalla istuskellen. Enää ei jaksanut olla kovin innoissaan hienoista ratsukoista saatikka tarkkailla suorituksia. Varusteita kuitenkin arvioitiin Roosan kanssa jonkin verran.
Päästiin ehkä viiden aikaan lähtemään pois. Keräsin kamat autoon ja lähdin ajelemaan Raumalle. Matka oli tosi pitkäveteinen kun aina mun eteen onnistu tulemaan joku kökkijä ja kunnon ohituspaikkoja ei ollut. Lisäksi mua väsyttää vieläkin ihan sikana.

Mulla on kauhea ongelma, että minne mä tungen kaikki mun ja Justinan tavarat. Mulle nimittäin ystävällisesti ilmotettiin maanantaina, että kaikki kamat pitää viedä kakkos -tallista pois tai ne lentää roskiin. No, minäpä heitin kamat (satula, suitset, loimia, harjat suoja ja paaaljon muuta) auton perään ja kotona vein varastoon.
Mä vaan toivon, että saan jatkaa Juden kanssa vielä edes vuoden, koska noihin kamoihin ja hevoseen on mennyt ihan kivasti rahaa sekä vaivaa. Mitä mä edes teen iltasin, ellen käy hoitamassa Judea? Äää. Onneks nyt varmaan saan tota Emppua liikutella jonkin verran, mutta ei se oo sama asia kun Jude, josta sain päättää lähes kaiken itse ja tehdä omalla tavalla.