torstaina, lokakuuta 28

Eilen oli oikeinkin mukava pihatto -tunti kun irtohypytettiin kuusi varsaan Wanhassa maneesissa, sillä jotkut oppisopimus(?) opiskelijat tahtoivat katsoa miten nuoret hevoset hyppäävät. Muutama varsoista oli ensimmäistä kertaa maneesissa ja hyppäämässä, mutta hienosti meni kaikkien osalta. Toinen hypytettäväni (Ypäjä Auri) innostui ehkä hieman liikaa, joten yritäppä siinä saada poni rauhassa kujaan kun se tulee lähes päälle eikä reagoi kun yritin kertoa, että minäkin olen täälä.

Järkättiin eilen myös meidän luokan kolmannet keskiviikkokisat, jotka oli toiset koulukisat meille. Luokat oli helppo B ja A sekä muutamat ratsukot starttasivat vaativaa ja KN'ää luokkien ulkopuolella. Yhteensä osallistujia oli reilut 40 ja rahaa saatiin säälittävästi reilu 200e.
Kisat alko vähän kehnosti äänentoisto-ongelmilla, mutta about viidennen ratsukon kohdalla saatiin jo jopa kuulutuskin kuulumaan. No, eipä ollut ensimmäinen kerta kun laitteet on niin monimutkasia, että niitä ei osaa käyttää kun yksi ihminen opistolta. Alkuongelmien jälkeen kisat rullasikin hyvin omalla painollaan loppuun ja päästiin lähtemään maneesilta siinä kahdeksan jälkeen.

Tänäänkin oli mukava touhuta aamusta varsojen kanssa. Haettiin C-pihatolta neljä varsaa talliin ja pestiin kahden hännät sekä harjattiin kaikki. Mentiin pienelle talutuslenkille, jonka aikana talutettiin molemmilta puolin ja otettiin muutama ravipätkä. Talutin Ypäjä Eila nimistä tapaus, joka minun olisi tarkoitus esittää tamma- ja varsanäyttelyssä ilmeisestikkin keskiviikkona. Neiti käyttäytyi lenkillä ihan hyvin, joskin paikoitellen heittäytyi todella levottomaksi päästään. Tähän Tuija antoi ohjeeksi, että pitää vaan mennä reippaampaa eteenpäin.
Huomenna ilmeisesti harjoitellaan esittämistä näiden esitettävien kanssa ihan maneesissa. Nyt tuntuu, että voi mennä hyvinkin jos Eila vain seisoo hyvin ja itse pysyn rauhallisena. :)

Pihatto -tunnin jälkeen kiirehdin kovaa kyytiä syömään ja siitä apteekkiin ostamaan Heinixiä sekä kortisonivoidetta, koska olen ilmeisesti allerginen jollekin ja mulle tulee ikäviä hyttysenpureman tapasia, mutta isompia 'paukuroita'. Apteekista nopeasti kämpille, vaatteiden vaihto ja takaisin oppilasruokalan päähän tekemään nimikkotarkastuksia.
Nimikkotarkastuksien suhteen kävi hieman kylmästi, sillä kolmen tarkistus kuudesta jouduttiin siirtämään toiselle päivälle, koska yksi oli kipeä, toinen katsonut ajan väärin ja kolmannen nimikko oli menossa tunnille..

Nimikotarkistuksen jälkeen sain taas juosta tallille ratsastamaan Justinaa. Mentiin hiekkalaatikolla about 40 minuuttia ja tuli tosi kivoja pätkiä, varsinkin alku oli oikein mahtava kun ratsastin kaarevia uria ja pysähdyksiä pääosin istunnalla. Loppua kohden huomasi, että neiti alko vähän väsymään kun ei jaksanut kulkea tasaisesti ja vauhtikin alko lisääntymään. Tallilla sitten äkkiä poni pois ja kiire jatkui. Siitä oppilasruokalaan syömään ja taas polkemaan ratsumestarin päähän.

Meille oli merkitty täksi päiväksi lukujärjestykseen ratsastuskoululla avustamista, joka sisälsi sen, että laitettiin hepat kuntoon, vietiin maneesiin ja talutettiin tenavia sielä. Valitsin talutettavaksi kimon Myrsky nimisen varmaankin alle 130cm ponin, joka oli vähän happaman näköinen. Ei se karsinassa mitään tehnyt, mutta maneesissa se yritti syödä mut jos satuin eksymään sen pään kohdalle. Ihan kiva poni, mutta ei ehkä sovellu noille pienimmille ratsastajille, sen verran vireä tapaus oli. En ole mitenkään superhyvä lasten kanssa (tulen kyllä ulkopuolisen silmin toimeen, mutta en itse viihdy), joten onneksi sain ratsastajiksi kaksi puheliasta ja toimeliasta tyttöä, jotka eivät kuitenkaan säheltäneet.

Vihdoinkin pääsin vapaalle ja huilaamaan. Huomenna on aikanen herätys kun seitsemältä pitää olla pihatolla antamassa poneille sapuskaa (ja tässä minä datailen vieläkin). Sen jälkeen on noiden kolmen nimikkotarkastuksen purku ja ilmeisesti sitä näyttelyyn harjoittelua.

tiistaina, lokakuuta 26

Sydän.

Yhtään ei nyt nappais kirjottaa, kun on niin kova väsy. Kirjotampa kuitenkin, koska tänään tapahtu jotain, mikä sai mut hymyilemään loppupäiväksi kun Naantalin aurinko. :))

Tänään alkoi normaalit tunnit Hevosopistolla kahden pihattoviikon merkeissä, joten luvassa on paljon puuhailua nuorten hevosten kanssa. Tämän viikon lukujärjesys on varmaankin HIHSin takia normaalista poikkeava ja se näyttää kohdallani tältä:

TIISTAI - Varsojen kanssa touhuilua
KESKIVIIKKO - Varsojen kanssa touhuilua ja keskiviikkokilpailut
TORSTAI - Varsojen kanssa touhuilua, nimikkotarkastuksien pitämistä ja avustusta ratsastuskoululla
PERJANTAI - Varsojen kanssa touhuilua, ruokinnan suunnittelua ja pihattoa
LAUANTAI - Pihattoa
SUNNUNTAI - Pihattoa

Tänpäivänen koulupäivä oli aivan iisipiisi, koska mulla oli jopa huimasti yksi tunti. Tunnilla haettiin neljä pojua B-pihatolta, harjattiin ja käytiin ohjasajamassa kahta. Talutin Elmeri nimistä 2-vuotiasta suomenhevosta toiselta puolelta. Tämä tapaus oli kuulemma yksi vuotiaan tasolla vähäisen käsittelyn takia, joten siihen nähden herra meni oikein taitavasti - jopa ehkä taitavammin kun perässä tuleva vuotias Tahvo. Mentiin pieni lenkki, pujoteltiin hieman ja otettiin pysähdyksiä sekä peruutuskin. Lopuksi heittäydyttiin oikein villiksi ja otettiin pari pätkää ravia. Vaikka Elmeri olikin karsinassa hieman metsittyneen oloinen käyttäyty se töissä todella nätisti ja sen kanssa oli mukava tehdä hommia. :)

Kävin koulun jälkeen liikuttamassa Juden ratsain hiekkalaatikolla ja ai että kun mun muruni oli taas niiiin hyvä ja taitava. Tehtiin lähinnä ympyröitä, kaarevia uria, väistöjä, taivutuksia sisään ja ulos sekä pysähdyksiä. Ihan kammottaa kuinka paljon neiti on päässyt lihomisen lisäksi jäykistymään laitumella. Kaula on kyllä ihan notkea ja asettuu hyvin, mutta takapäästään on todella kökkö - varsinkin laukassa. Käytiin myös ravi ja laukka pienesti läpi, mutta mamman tasapaino on myös kärsinyt todella paljon laitumella ja hyvä kun pysyy laukassa ympyrällä pystyssä. Luonnollisestikkin huonoa tasapainoaan tuollainen jyrä korjaa vauhdilla. Oikeaan kierrokseen sain menemään tosi kivaa ravia, mutta vasen muistuttikin lähinnä vermon loppusuoraa.. Reissusta jäi kuitenkin hyvä maku suuhun ja ajan kanssa saadaan nuokin ongelmat pois, niinkun on saatu kahtena edellisenä vuotenakin.
Kun olin putsaamassa Juden kamoja satulahuoneessa ilmoitti Terho mulle, että me saadaan pitää meidän nimikot. Veti kyllä vähän hiljaiseksi, koska olin ihan valmistautunut siihen, että nyt se poni viedään multa. Mutta tulin tooodella iloiseksi, sillä muutamat yöunetkin menetin kun pohdin vain, että mitä käy kun ei olekaan enää sitä hevosta, jonka mukaan pitää aikatauluttaa päivänsä.
(Viereinen kuva on otettu joskus alkuvuonna 2009)

Kävin tänään myös ratsastamassa Eetun ja sitä ei ilmeisesti oltu liikutettu ihan hetkeen - ainakaan ratsain. Jalustimet oli samoissa rei'issä mitä mä käytän ja meno kentällä oli kanssa yhden sortin ravilähtöä. Empun ylivireyden lisäksi kenttä oli aivan mutavelliä ja ainoat kuivahkot kohdat oli ihan kentän reunoilla, joten siinä ei paljoa voltteja tms. tehty. Turhaan siis olisin itseäni ja hevosta kiusannut vaatimalla sitä keskittymään tai tekemään hommia. Sen sijaan annoin ravailla ja laukata aika reippaassa tahdissa kenttää ympäri - saipahan ainakin pahimmat höyryt pois.

Mun aivan täydellisen päiväni pilasi vaan se, että sain kiukuttelua osakseni muutamalta luokkalaiselta kun en ollut osallistunut huomisen koulukisan radan rakentamiseen. Niin, olisihan se ihan kiva jos minullekkin joku suvaitsisi tällaisesta hommasta kertoa. Kuudelta vissiin olivat aloittaneet ja oli about 10 yli kämpillä. Sanoin kyllä, että eipä minulle ole kerrottu, mutta kyllä kuulemma ollaan. Niin ja missäköhän? Tosiaan olen ollut aamu yhdeksästä siihen kuuteen asti liikkeellä, näkemättä RK -ryhmäläisiä, jotka vissiin on pääosin suunnitelleet niitä kisoja ton HIHSin takia.

Huomenna olis luvassa muutaman varsan irtohypytystä, joten pihatolla pitää olla yhdeksän maissa. Mielenkiintoisinta hommasta tekee se, että huomiset vauvat ei ole koskaan olleet maneesissa - voipi olla vähän jännää. Yritän muistaa ottaa kameraa mukaan. :)

sunnuntaina, lokakuuta 24

The end.


Eilen ei tapahtunut mitään kummoista; kävin tekemässä yhden työvuoron ja muuten katselin kisoja. Esteluokat oli taas ihan mahteja, harmittaa vaan kun en päässyt viihdeiltaa katsomaan kun työvuoro oli juuri sopivasti 18-22.
Käytiin illalla myös after ride partyissä Scandic hotellilla ja oli ihan jees. Ihmiset oli tosi paljon vaan omissa porukoissaan, mutta tanssilattia oli aivan täynnä ja aivan villi. Kävästiin alkuillasta myös Tigerissä ja päästiin VIP -jonosta ilmaseks sisään rannekkeilla. Tän lisäksi vallattiin joidenkin VIP -pöytä kun ei kukaan häätänyt meitä sieltä, oli hieman VIP olo. :D Paikka oli tupaten täynnä limasia mamuja, jotka tuli iholle. Sen lisäksi DJ oli huono ja soitti musiikkia aivan liian kovalla, joten mentiin parin tunnin kuluttua hotellille. Että eipä ehkä tarvitse enää mennä ainakaan tuohon baariin. Ei sillä, että vältämättä koskaan tulisi mahdollisuuttakaan. Kokonaisuudessaan oli kyllä aivan päätön, mutta paras ilta.


Tänään on saatu kisat päätökseen ja hommat tallissa on oikeestaan ohi. Tän päivän hommiin kuului tavaroiden kuskailu autoille ja muu ratsastajien sekä hoiotajien auttelu. Koska ei tiedetty, että millon kukakin lähtee niin oltiin koko porukka kahdestatoista asti passissa, joten eipä ehtinyt näytöksiä katselemaan. Tosin onneksi pääsin katsomaan Rolex FEI World Cupin ja huhhuh kun oli mageeta, varsinkin kun Fagerström ratsasti. Hurrasin jo ihan fiilareissa kun rata loppu, kunnes huomasin että viimenen este tuli alas - DÄÄÄMN!! No, on se seitsemäs sijakin ihan hyvä, mutta ilman pudotusta ois ollut paaaaljooon parempi.


Huomenna olisi luvassa vielä muutama tunti tallin siistimistä ja sitten tämä rumba on ohi.
Kokonaisuudessaan on ollut todella upea sekä kokemusrikas viikko ja työ on ollut tosi kivaa, näytökset mahtavia, hevoset tykkejä ja niin edelleen. Ei kyllä kovin usein tule mahdollisuutta nähdä niin montaa isoa nimeä samalla kerralla ja kaiken lisäksi päästä seuraamaan talliin millaista on oikean hevosenhoitajan työ. Tulisin ehdottomasti uudestaan, vaikka heti ensi viikolla.
Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja tiistaina onkin aika palata takaisin heppaopintojen pariin pihattojakson merkeissä.


perjantaina, lokakuuta 22

It's show time.


Torstaina alkoi HIHS pikkuluokilla ja kisojen alkamisen kyllä huomasi lastausalueella, kun kaikkialla minne menit niin oli jäätävä tungos. Hevosia, ihmisiä ja autoja aivan miten sattuu sikinsokin, hälläväliä turvallisuudesta.
Mun torstain ensimmäinen vuoro alkoi kymmeneltä ja loppui kahdelta. Toinen oli ilta kymmenestä yö kahteen.
Päivävuoroissa meidän työ on pääosin vastata, että kaikkialla on siistiä ja ihmiset käyttäytyy sääntöjen mukaan. Tietyin väliajoin saa käydä kierroksella kattomassa, että sprinklereihin ei ole ripustettu tavaraa ja että vesipisteiden vesisaavit ei ole täynnä. Näiden lisäksi saa metsästää kadonneita tavaroita (luudat, kottikärryt, talikot), sillä jotkut on kyllä niin mestareita jemmaamaan niitä. Tähän mennessä oon hakenut yhdestä välistä jo kolmesti yhteisessä käytössä olevan luudan ja voin vaan kuvitella montako kertaa joku muu on sen hakenut. Groomit on myös tavattoman kieroja ja pystyttävät karsinoiden kulmille ja väleihin omia VIP -lantaloitaan. Osa myös tupakoi tallissa kielloista huolimatta ja niitä saa sitten hajun perusteella etsiä. Toistaiseksi on löydetty vain piilo tupakkapaikka, mutta ei itse syypäitä. Työtä aiheuttaa myös käsihevos- ja lastausalue, jotka tuntuu olevan aina täynnä sontaa vaikka ne olisi juuri putsannut. Lisäksi puru- ja paskakontin ympäristö tuppaa välillä olemaan hieman sotkuinen kun jokainen hoitaja ei ihan viitsi siivota jälkiään.

Yövuoro on usein aika hiljanen, sillä kisat loppuu 22-23 maissa ja talli menee kiinni kello 00. Sen jälkeen kun hälinä on loppunut on vuorolaisilla aikaa lakaista tallia, siivota pihaa ja metsästää tavaroita. Halli on sen verran suuri, että sen puoliksi lakaisemiseen menee pari tuntia, vaikka ei lakaisisikaan jokaista väliä. Tästä syystä ollaan tehty niin, että vuoro 22-02 lakasee puolet ja vuoro 02-06 loput. Samalla kun tallissa kulkee on mukava katsella mitä ne hevoset puuhastelee. Yövuorossani näin raukan näköisen hevosen, jonka full neck -loimi oli valahtanut korvien yli melkein silmille. Olisi tehnyt mieli vetästä sitä loimea niskasta taaemmas, muttakun ei saada koskea hevosiin niin ei saada.
Viimesin tunti yövuorosta on melko tylsä, kun kaikki on tehty ja jotain pitää jättää seuraavallekin vuorolle. Yritä siinä sitten väsyneenä viihdyttää itseäsi, ei onnistu. Ja jos onnistuu niin juttu on niin HC -luokkaa, että oksat pois.


Kun meillä ei ole työvuoroa niin me saadaan vapaasti katsella kisoja, mikä on toooodella mukavaa. Sen lisäksi, että katsominen on ilmaista, niin meidän katsomosta saa myös mentyä hyville paikoillekkin!
Torstaina tosin en jaksanut kovasti katsella luokkia, sillä samantyylistä menoa näen Ypäjän kisoissa ihan riittämiin.
Katsomisen sijaan jaksoin kyllä kiertää expossa jalkani kipeiksi - auts. Expo ei ainakaan toistaiseksi ole ollut mitenkään kummallinen; joko tavara on kallista tai sitten sellaista mitä en tarvitse ja liikkeitä on vähän. Löysin kuitenkin 30 eurolla tummansiniset Horzen polvipaikkaiset housut, 3e impulssikannukset sekä 5e maksavan Eskadronin ketjuriimunarun. Harmittaa kovasti, että menin expoon niin myöhään, sillä olisin kovin tahtonut suomen maajoukkueen takin (selässä equestrian team finland brodeeraus), mutta niitä oli enää jäljellä kokoa jäesäkki.
Illalla oli kuitenkin pakko käydä katsomassa Pether Marknen klinikkaa koulu- ja esteratsastajille kun kerran vapaalla olin. Pidin klinikasta todella paljon, vaikka en kaikkea aivan ymmärtänytkään. HIHS ohjelmalehtisessä ei turhaan lue Ruotsin tähtivalmentajan klinikka. Taitavien ratsastajien ja hienojen hevosten lisäksi oli mahtava huomata millaisen muutoksen tämä mies sai aikaan ratsukossa niinkin lyhyessä ajassa ja niinkin yksinkertaisilla tehtävillä. Kaiken huipuksi sama tehtävä toimi koulu- ja esteratsuilla. Oli kiva katsella millä tavoin koulu- ja esteratsujen (ja ratsastajien) työskentely, liikkuminen yms. eroavat toisistaan samoissa tehtävissä.

Tämän päivän vuoro tuntui kestävän ikuisuuden, vaikka kokoajan oli jotain pientä hommaa tehtävänä. Pääosin tehtiin jo yllä mainitsemiani asioita, mutta sen lisäksi autoimme lähteviä ratsastajia tavaroiden autolle viennissä. Tyhjensimme myös vapaaehtoisesti erään karsinan ja kuivitimme uudelleen, kun vesipisteen vedet oli valunut sinne ja kastellut karsinan aivan litimäräksi. Ratsastaja kuitenkin käyttäytyi asiallisesti kertoessaan meille tulvasta ja hoitajakin oli kuulemma ollut iloinen kun karsina oli tehty kuivaksi. Jälkeempäin ratsastajakin taisi olla tyytyväinen, sillä keskiväylän vesipiste suljettiin.

Tänään katselin aika paljon kisoja ja kiersin hyvin vähän expoa - löytämättä mitään. Luokat oli mielenkiintoisia, mutta nimet vielä sitäkin kiehtovampia! Radalla näkyi alan huippuja Kontiosta Beerbaumiin. Hienot hevoset, mahtavat ratsastajat ja upea fiilis, ei voi muuta sanoa kun että tässä päivässä taisi olla vain ripaus siitä, mitä tullaan viikonloppuna näkemään! Hienoa on ollut.
Illan the horse men show oli myös piristävä, joskin fiilis katsomossa olisi saanut olla vieläkin parempi. Oli kyllä huimaa kun miehet loikkii esteitä niin korkealle, että tolpat loppuvat kesken. Harvan hevonen edes kykenee siihen!
Päivän viimeiseen luokkaan (International Speed 140 cm) olin hieman pettynyt, sillä tosi harva ratsasti oikeastioikeasti aikaa ja otti riskejä saadakseen nopean ajan. Jäin kaipaamaan ripeää, mutta siistiä ratsastusta sen sijaan sain mielestäni liian harkittua ja tarkkaa menoa. Tulin päätelmissäni siihen tulokseen, että luokan palkinnot eivät ehkä olleet niin isot, että olisi kannattanut laittaa kaikki peliin.

Tähän mennessä ollaan pärjätty tallissa hyvin tai sitten en vain ole saanut korviini negatiivistä palautetta. Todella moni oli saapuessaan iloinen siitä, että autettiin purkamaan auto ja siivottiinkin se vielä kaupan päälle. Muutamalta groomilta tosin on tullut napinaa muutamista asioista ja välillä mietin, että eivätkö he ymmärrä, että sääntöjä ei ole tehty kiusakseen vaan lähinnä takaamaan turvallisuutta, mistä kukaan ei taida oikein välittää. Hevosia kuskataan miten sattuu ja niitä laitetaan kuntoon vähän missä sattuu jne. Onneksi ei ole minun vastuullani, jos jotain käy.
Se täytyy vain sanoa, että on aivan erilainen meno täälä tallissa kun esim. Ypäjän 'pikkukisoissa'. Jotenkin kovin paljon villimpää ja no one cares. :D
Tallin fiilis on vain vahvistanut haluani päästä jollekkin esteratsastajalle groomiksi ja toistaiseksi yritänkin päästä koulun jälkeen lähtemään ulomaille.

keskiviikkona, lokakuuta 20

Päivä 3.

Lopeteltiin työpäivä eilen yhden aikaan yöllä, kun oltiin saatu purettua kaikki sapuneet rekat. Homma on mukavaa, joskin oman vaikeutensa tuo se, että kaikki hoitajat yms. ei puhu kovin hyvää englantia, joten välillä on hieman hankala saada selkoa, että kenen hevosia ne on ja mitä tavaroita on tarkotus ottaa mukaan.

Tänään oli taas herätys ennen kahdeksaa ja siitä aamupalalle odottelemaan ilmoitusta, että koska alkaa rekkoja tulemaan. No, oltiin sitten 'ruokalassa' venaamassa varmaan pari tuntia, kun luultiin että niitä alkais tulemaan aivan pian..
Rekkoja tuli aikalailla tasaiseen tahtiin ja puolen päivän aikaan oli lähes kaikki KV-kisaajat tullut.
Iltapäivästä alko hevosten tulo hidastua, joten päästiin siihen, että on kolme ryhmää ja kahden tunnin vuorot. Tällä hetkellä mulla on vapaata, mutta talli kutsuu taas seitsemän aikaan, josta sitten luultavasti joudun jatkamaan taas yöhön asti kun luvassa on vielä hieman lisää rekkoja. :D

Huomenna meillä alkaakin sitten 'kunnon työt' eli tallin siistinä pito ja jonkinasteinen valvominen sekä tietysti itse kilpailut! :)

tiistaina, lokakuuta 19

Easyeasyeasy.

Huhhuh kun pelästyin, että en saa kuvia liitettyä mukaan, mutta luimpas tuon tekstin uudelleen ja huokaisin. :D

Tää päivä on ollut helppo tähän asti, saas nähdä mitä ilta ja yö tuo tullessaan kun yhdeksän hepparekan olis määrä saapua.

Aamulla herätys oli hieman ennen kahdeksaa, siitä aamupalalle ja sitten talliin, missä oli vuorossa hallin lakasu, jonka ohessa ryhmittäin ensisammutusharjoitus. Jossain välissä saapui heinäkuorma, mitä osa alko purkamaan. Lakastiin varmaan pari tuntia ja aiai kun nyt jo kylkiluiden alhaalta kolottaa. Ennen kahtatoista oli talli nimilappuja vaille valmis. Täytyypä sanoa, että on kyllä tulossa tosi kivoja nimiä tänne kisaamaan. :)
Tallialueen valmistuttua meidän urakka oli ohi ja päästiin seitsemäksi tunniksi vapaalle.



Lähdettiin käymään Helsingissä, vaikka alunperin piti jäädä hengailemaan pukukopille, mutta tylsyyteenhän siinä olis kuollut. Helposti päästiin junalla perille ja kaiken lisäksi ilman maksua. :p Muut lähti elokuviin, joten jäin yksinäni kiertämään kauppoja ja voihan jumaliste kun niitä samojen ketjujen liikkeitä on jokasen kulman takana. Oli kyllä ihan mukava päästä kattomaan 'tarkemmin' tätäkin kaupunkia, voisin jopa asua täälä (ellen jäis heti aluksi ratikan alle).
Tuntien kiertelyn jälkeen ei mukaan tarttunut kun 20e housut H&M'ltä ja pitkähihainen paita Ginasta. :)

Seuraavaksi on vuorossa odottelua ja odottelua, koska ei tiedetä varmaksi että millä lautoilla nää rekat saapuu. Yhdeksän aikaan saattaa tulla Naantalista jotain ja ellei siinä tule, niin yhdentoista maissa Turusta. Viimeistään kymmenen aikaan alkaa hommat hallissa, jollon ainakin laitetaan oljet jonnekkin ja tankataan gaattorit.




maanantaina, lokakuuta 18

It's time to rock'n roll.

Ensimmäinen HIHS päivä ohi ja kivaa on ollut. Kuvia yritän saada mahdollisimman pian näkyville, mutta nyt en jaksa koska nukuttaa niin kovin.

Paikan päälle saavuttiin siinä yhdentoista jälkeen. Melko nopeesti vietiin kamat pukukoppiin (missä haisee), katteltiin paikkoja ja jäätiin odottelemaan purukuorman tuloa.

Alotettiin tänään hommat kuivittamalla kaikki 200 karsinaa ja voin vaan sanoa, että sitä purua oli lähes joka paikassa about neli tuntisen urakan päätyttä. Siitä huolimatta oli hauskaa! Onneksi ei sentään tarvinnut kottikärryillä kuivittaa vaan apuna oli isoja roskiksia, gaattoreita, peräkärryjä ja yksi avanti. Kuskailin lähes koko ajan avantilla purua, kun kukaan ei sitä tullut multa pyytämään. On muuten näppärä peli!

Huomenna alotetaan kasin-ysin aikaan paloharjoituksilla ja sen jälkeen valmistellaan tallia. Illalla ois ekojen hevosten tarkotus saapua ja siitä sitten alkaakin keskiviikon ja torstain kestävä purku-urakka.

sunnuntaina, lokakuuta 17

Hey ho, Let's go!

Matka kohti helsinkiä on alkanut HKT porukan kanssa keltaisella bussilla, jonka kuskin ajotaidoista en olisi niinkään varma. Toivotaan, että päästään hengissä perille!

Muttasiis, hieman viimehetken kuulumisia, sillä en ole jaksanut kirjoitella mitään viikonloppuna.
Perjantain ratsastustunti suju ihan ok. Menin Ilen sijaan Kingillä, kun tehtiin vaihtokaupat ryhmän sisällä - ja saatiin kuulla siitä jälkeenpäin.. Kingi oli kuitenkin pääosin mukava, joskin todella raskas edestä. Parhaani yritin, mutta siltikään en saanut sitä kunnolla asettumaan saatikka sitten myötäämään.. Tunnilla ei ollut mitään erityistä aihetta, tehtiin aikalailla omaan tahtiin siirtymisiä ja pysähdyksiä kaikissa askellajeissa.
Vastoin suunnitelmia lähdin käymään kotona kun tarvitsin HIHSiä varten hieman tavaraa.

Lauantaina kävin ratsastamassa Liisan ja ajoittain teki oikein pahaa ratsastaa sitä kun se ontu. Pakko oli kuitenkin mennä, jotta vika näkyis mahdollisimman hyvin klinikalla. Onneksi neiti ei ollut koko aikaa ep ja könkkäämisestä huolimatta liikkui nöyrästi eteenpäin.
Laitettiin lauantaina myös Veeti ponilaumaan, mutta se oli pakko ottaa sieltä pois kun Blacky alko jaakaamaan sitä, vaikka ensiksi näytti siltä, että niistä kahesta vois tulla hyvätkin kaverit. Tultiin siihen tulokseen, että kaipa se ahdistu niin siitä, että kaikki pyöri siinä miten sattuu. Laitettiin sitten Helmi ja Veeti omaksi ryhmäkseen.

Eilen sain oneksi kyydin Ypäjälle niin sain Juden kamoja mukaan. Kävin ratsastamassa sillä maneesissa ja 'koeajamassa' meidän Wintecin, minkä ostin jo kesällä, mutten oo saanut käytettyä. Satula oli hyvä (joskin mun saappaat inisi ärsyttävästi) ja poni oli hyvä. Ei tehty mitään ihmeellistä, mutta silti olen tyytyväinen siihen miten Jude liikku ja toimi. Otettiin myös muutama ympyrä ravia ja oli hyvän tuntunen. En malta odottaa, että pääsen ratsastamaan sillä viikon päästä. :)

Tällä istunnolla ei enempää asiaa, illalla on luultavasti luvassa uusi postaus siitä, että miten on mennyt. Tällä hetkellä odottava fiilis. :)

torstaina, lokakuuta 14

Ei voi sanoa muuta kun että äöäöäöäöäöääää mikä päivä!
Alotettiin aamu mahtavasti seisomalla semmoset pari tuntia tihkusateessa ja voin kertoa, että oli helvetin kylmä! No, kurjuudesta huolimatta opittiin kaksi melko tärkeää hommaa nimittäin ajamaan Avantilla ja käyttämään traktoriin liitettävää kaivuria. Oli melko jänniä hiekkaleikkejä ja kaikkien oli pakko kaivaa tai sitten sai luvan itkeä ja kaivaa.

Tunti loppu onneksi hieman aikasemmin, joten suunnattiin Terhon kanssa ratsastamaan. Alunperin tarkotus oli mennä maastoon ja pyörähtää kentällä, mutta sateen vuoksi mentiinkin maneesiin ja mun nainen oli niiiin ihana. <3 Joko mun omassa ratsastuksessa on tapahtunut muutos tai sitten Judessa oli tapahtunut muutos, mutta se oli tosi hyvän tuntunen edestä ja sillä oli mukava mennä, vaikka ei voitukaan oikeestaan kun vähän työskennellä käynnissä. Jäykähän se oli kun rautakanki, jalat meni sekasin toisinaan, suoraan oli vaikea mennä ja tasapaino vähän hukassa, mutta eiköhän se siitä jouluun mennessä parane. :)
Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen, että Jude oli näin hyvä 5kk laidunloman jälkeen, vaikka en siltä mitään hurjia vaatinutkaan. Annoin mennä matalassa muodossa ja ajoittain jopa kuolaimen alla, kunhan kulki rauhallisesti ja ei ollut edestä kiinni kuolaimessa. Otettiin pari pientä ravipätkää ja nekin meni ihan hyvin. Enempää en uskaltanut ottaa, vaikka ois varmaan voinut kun ei neidille tullut hiki/kosteaksi saatikka edes hengästynyt, vaikka joutukin vähän takajalkoja käyttämään.
Taas voisin hehkutella vaikka kuuinka paljon, että miten ihana Jude oli ja miten tahtooisin sen omaksi ja miten niin tyksin sitä. <3

Kaksi vikaa tuntia oli jotain yritys juttua ja hevostalouden historiaa, mutta pitää sanoa, että nää tunnit meni hieman ohi kun lueskelin ratsastus -lehteä. :D Ei kuitenkaan ollut mitään kovin mielenkiintoista, vaikkakin ehkä ihan tarpeellista.


Kasin aikaan mentiin demoluokalle HIHS infoon, jonka perusteella ens viikosta on tulossa ihan mielenkiintonen. Meidän tehtävänä on huolehtia tallista eli kuivittaa karsinat, purkaa hepparekkoja ja muita kuormia sekä vissiin pitää jonkinlaista vahtia sielä. Luvassa on kuulemma rankka viikko, sillä hommaa ja kiirettä on paljon ja yöunia vähän. Toivotaan, että homma pelaa järjestäjien puolelta ja ettei kamat (talitkot, luudat, gaattorit etc.) ala katoilemaan. Tietysti plussaa voisi myös olla, että ei ärsyynny muiden naamoista. :D
Otan koneen mukaan, joten saan luotua ensi viikolle teeman ja kirjoiteltua fiiliksiä ja raportteja hommasta. Eli kannattanee seurata jos yhtään kiinnosta mitä tapahtuu isojen kisojen 'kulissien' takana. Tosin yritän muistaa sen, että nimillä en voi tapahtumista kertoa tai saan vielä jonkun syytteen. :D




Nyt pitäisi ehkä suunnata suihkun kautta nukkumaan, sillä meillä on aamulla kahdeksalta ratsastustunti ja sain - tietysti - sen hevosen, mitä vähiten toivoin. Tunnista on tulossa yhtä tuskaa, sillä eräs Livingstone niminen elikko tuskin aikoo liikkua omin jaloin eteenpäin.

Kuvat on hevosopiston sivuilta ja ne on otattu vuoden 2009 HIHSissä.

keskiviikkona, lokakuuta 13

Happyhappy.

Ajattelimpa, että en tuota mitään tekstiä tänään, MUTTA sitten muistinkin, että tämä oli mahtava päivä, joten se jos joku pitää kertoa koko maalle.

Muttasiis alotettiin tää päivä pohtimalla, että missäköhän meidän Laiduntalouden tunnin pitäisi olla. Lukujärjestys oli luokan kohdalta tyhjä, toimiston vastaava ei vastannut ja opettajakaan ei tiennyt. Ikäväksemme jonkin ajan kuluttua tuli viestiä, että pidetään siinäjasiinä luokassa - dääm, just kun olin nukahtamassa. Tunnilla ei käsitelty oikeestaan mitään, laskettiin vähän jotain laitumen katelaskuja, mikä jäi hieman kesken. Mutta voinen kertoa, että ei ole halpaa se laitumen pitokaan. Keskeneräisen laskun mukaan maksaa yli 400 euroa vuodessa ja uusitaan viiden vuoden välein.
Seuraavaksi oli Nimikkotarkastus 'info', eli meidän HKT ryhmä alkaa pitämään uusille oppilaille nimikkotarkastuksia. Käytiin läpi miten homma toimii ja sitten tehtiin kämpillä aikataulut jne. Odotan innolla, että pääsee tenttaamaan pikkusia ja katteleen miten ponit on hoidettu. Sain myös tietää, että voin huoletta liikuttaa Judea ainakin joulukuuhun asti. <3
Viimesenä olikin sitten kolme tuntia puuduttavaa fysiologiaa ja lääkintää. Aihe itsessään on mielenkiintoinen, mutta maikan tapa kysymyksen jälkeen pitää piiiiitkäää tauko on suoraansanottuna puuduttavaa. Käsiteltiin lähinnä bakteeri ja virusperäisiä vaivoja kuten influenssaa, pääntautia yms. Taas oli vanhaa juttua, mutta mentiin syvemmälle homman juuren ja täytyy kyllä myöntää, että näitä muistiinpanoja tulen vielä tarvitsemaan, käyttämään ja vaalimaan.

Se, mikä teki mut tänään niiin iloiseksi on se, että kävin Juden kanssa maastossa ja se oli niin ihanan sulonen ja kultanen ja ihana jamätahdonsen!
Käveltiin alatien pidempi lenkki ja ilma oli tosi nätti ja oli tosi ihanaa ja olen tosi taivaissaa. Huomenna mennään taas vähän zäbbäilemään ja käymään kentällä vähän muistelemassa niitä kouluponin juttuja.
Eilen yöllä myös tajusin, että fuck, mä oikeesti tykkään tosta hevosesta tosi paljon ja en todellakaan aio luopua siitä! Harkitsin jo ihan vakavissanikin sen ostamista, ellei sillä ois siinä jalassa jotain vaivaa - hmh.

tiistaina, lokakuuta 12

Hyrr.


Eieieieiei ja EI. Ei lunta tänne! Ei kylmää ilmaa tänne! Tule kesä äkkiä takaisin, en tahdo talvea. Tuntuu, että kesä meni ohi täysin huomaamatta ja ettei ollut yhtään lämmintä. Sanoessani tämän ääneen Laura katso mua tyhmästi ja väitti vastaan..
Muutama aamu on ollut aivan kamala kun on niin kylmä. Suoraan sängystä kun kävelee aamupalalle jäätävä toppatakki päällä tuntuu, että jäätyy pystyyn - hyrr. No, muutama viikko niin ehkä tarkenee jo, tai sitten ei. Forecan sääennusteen mukaan Ypäjällä päin olis tulossa torstaina lunta ja mulla ei ole edes talvivaatteita mukana.

Eilen kävin ratsastamassa Eetulla pitkästä aikaa. Pääsi myös herra liikkumaan pitkästä aikaa, nimittäin Sanna sano, että sillä on ollut about 2 ja ½ viikkoa vapaata. Ihan oman turvallisuuteni vuoksi en lähtenyt pimeällä maastoon vaan menin suosiolla kentällä. Yllätyin kovin kun herra malttoi ravata ihan rauhassa ja yllättävän kivastikin. Laukasta ei sitten tarvitsekaan sanoa mitään.. Oli hienot esitykset ristilaukkaa ja laukanvaihtoja takapäällä. Tuli sieltä pienet pukkiesityksetkin, mutta antaa jäbän vähän riekkua. Eipä tehty mitään haastavaa, lähinnä vaan päästeltiin höyryjä. Siitä huolimatta jostain kumman syystä mun nivusissa ja bebassa tuntuu hieman.

Tän päivän tunnit oli ihansemijees.
Ruokinnan suunnitelussa palauteltiin vähän mieleen rehulaskuja ja käytiin läpi rehuyksiköiden muuttuminen megajouleiksi. Jalostuvalinnassa käytiin läpi millainen on hyvän ravihevosen rakenne ja katottiin jonkun Ruotsalaisen ravigurun filmiä, missä se kerto aika mielenkiintosia näkökantoja millainen on huippujuoksijan rakenne. Kovasti siinä oli kaikkia eri kulmia mm. korvienkulman pitäisi olla jotain tyyliin 90 astetta. Muuten tuli kyllä ihan tarpeellista tietoa, että millanen rakenne on ihanteellinen urheiluhevoselle. Valmennysfysiologia ja lääkintä oli lähinnä tuttua asiaa ähkyistä ja muista suoliston jutuista. Odotan innolla, että päästään käsittelemään jalkavaivoja. :)


Justina oli tänään tullut sisälle laitumelta ja tietystihän mun piti heti rynnätä paijailemaan sitä. Se oli kovin likainen, rähjänen, lihakseton, lihava ja ruma, mutta silti niiiiin sulonen ja ihana. <3 Taidan sittenkin tykätä tästä neidistä enemmän kun myönnän itselleni. Ehkä se johtuu siitä, että pelkään sen menettämistä. No, uudet YO't alottaa vasta ensi kuussa, joten siihen asti ajattelin liikutella neitiä. Ja siitä eteenpäin otetaan kaikki keinot käyttöön uuden hoitajan eliminoimiseksi, muhahaa.

Hevosopistolla ollaan oltu taas taitavia, sillä meidät on kaksoisbuukattu aika pahasti. Ensi keskiviikkona meidän luokalla on keskiviikkokisat, mutta HKT't on HIHSissä sillon. No, onneksi ne on koulukisat, joten RK't luultavasti pärjää yksin.
Torstaina ois todennäkösesti info siitä, että mikä on homman nimi Helsingissä. ÄÄÄÄÄ, can't wait!!

maanantaina, lokakuuta 11

Palataampa hieman taaksepäin, nimitäin lauantaihin! Oltiin kaveriporukalla Onnelassa ja reissu ei päättynyt ihan niinkun olisin tahtonut. Alkuilta meni kivasti meillä alotellessa Matin ja äidin kanssa. Siitä sitten suunnattiin kaupunkiin päin 11 aikaan Lotan kyydillä. Alku baarissa meni hyvin, tosin tuntuu ettei tehty mitään ja muutenkin vähän sekavat mielikuvat. Sitten Emmi vines jotain baarimikolle, joka 'heitti' sen ulos, mutta silti Emmi jäi piilottelemaan dancen puolelle samalla kun mä etsin sitä ihan hädissäni kissojen ja koirien kanssa. Jäätävän shown jälkeen Meri ja Lotta löysi sen ja siinä vaiheessa mun fiilikset oli niin nollassa, että lähettiin kotiin.
Seuraava päivä kulukin sitten jäätävässä krapulassa, vaikken edes juonut paljoa. Tää ei toistu enää koskaan!


Uujeejee, se olis Hevosopiston aika taas. Vihdoin pääsee opiskelemaan aineita, joista on oikeasti kiinnostunut ja tekemään sitä mistä tykkää. Eivät kaikki aineet toki ole mieluisia, mutta miljoona kertaa mieluummin istun yritystoiminnan tunnilla laskemassa jotain katelaskelmia kun kuuntelen lukiossa jotain tylsää ja tasaista papatusta aiheesta, mikä ei voisi vähempää kiinnostaa.
Tämän viikon lukujärjestys näyttäis seuraavalta:

Maanantai - Jalostusvalinta, Yritystoiminta ja Opintojen ohjaus
Tiistai - Ruokinnan suunnittelu, Jalostusvalinta sekä Valmennysfysiologia ja lääkintä
Keskiviikko - Laiduntalous, Nimikkotarkastus sekä Valmennysfysiologia ja lääkintä
Torstai - Tekniset työt, Hevostalous suomessa ja Yritystoiminta
Perjantai - Ratsastus, Jalostusvalinta ja Hevostalous suomessa

Kirjoitushetkellä on takana vain ensimmäinen Jalostusvalinnan tunti, mikä oli mukava. Puhuttiin lähinnä lämminveristen suvuista ja huomasin, että olen täysin ulkona raviurheilusta kun en ole muutamaan vuoteen pyörinyt sen parissa, dääm.

Käytiin tunnin jälkeen III-tallissa kyselemässä nimikkoasioista ja todennäköistä on, että Justina menee uusille YO-pohjaisille nimikoksi. :/ Maarit kuitenkin lupasi jättää sen minulle, mikäli hevosia riittää. Eli sormet ristiin, silmät kiinni ja toivotaan parasta!

perjantaina, lokakuuta 8

Lisää rakkautta.

Tulin juuri äskettäin tallilta. Käytiin Liisan kanssa reilu puolentoista tunnin maastolenkki, mikä suju yllättävän hyvin! Tamma ei temppuillut kovinkaan paljoa ja oli muutenkin mukavaa. Harmittoman vekin neiti oli kinttuunsa saanut tarhaillessaan, mutta ikävästä ulkonäöstä huolimatta ei vuotanut saatikka ollut syvä.
Mitään muuta en sitten tänään olekaan tehnyt. :D

Ajattelin tässä postauksessa kertoa hevosista, jotka on jostain syystä olleet mulle tärkeitä. Tämä aihe mun on pitänyt käsitellä täälä jo aikoja sitten, mutta se on vähän jäänyt.
Mä en kiinny kovin helposti hevosiin, minkä takia mun elämässä onkin vain kaksi hevosta, joidenka vuoksi olen itkenyt; Jussi ja Pysteriina. Muutama muukin hevonen matkan varrelta on jäänyt mieleen. Alla olevia hevosia en ole laittanut 'paremmuusjärjestykseen'.


MIDNIGHT SUMMER alias Jussi.
Tähän hurmaavaan herraan tutustuin lähemmin sen siirtyessä Lauran omistukseen muistaakseni alkuvuonna 2007. Sitä ennen olin nähnyt ja kuullut juttuja tästä ponista, sillä se oli 'tuttuni' poni ja asui läheisellä tallilla.
Alkuunsa poni ei säväyttänyt minua, sillä se oli tullessaan lihakseton ruipelo ja käytökseltään hieman orimainen. Jussi kuitenkin ruunattiin lokakuussa 2007, minkä jälkeen ponista tuli hitaasti, mutta varmasti lempparini neljästä (Helmi, Omppu ja Kukka) sen hetkisestä ponista. Olin alusta asti mukana ponin koulutuksessa ajolle. Alku oli 'haastava', mutta lopulta poni toimi mainiosti ja mikä parasta, juoksi pirun nopeasti!
Eroon jouduimme kuitenkin vuoden 2008 marraskuussa syystä siitä, että Lauralla ei ollut varaa pitää kolmea ponia. Olin Lauran mukana kun mies haettiin ja siinä sitten väännettiin yhdessä porua. Olisin tahtonut tämän mahtavan miehen itselleni, mutta mahdollisuutta ei ollut, vaikka se mieluusti olisikin minulle myyty. Onneksi Jussi sai uuden hyvän kodin, jossa se on vaikeuksien kautta päässyt radoille juoksemaan ennätyksenään 3.29,1ly.


PYSTERIINA.
Tähän tammaan tutustuin Hevosopistolla saadessani sen ensimmäiseksi nimikoksekseni syyskuussa 2008. Tamma oli lihava, huono karvainen ja hieman ikävä ilmeinen hoitaessa. Jostain kumman syystä ihastuin tähän neitiin täysin! Sain pitää sitä aika pitkälti omanani, sillä se ei juossut kauhean paljon tunteja. Koko yhteisen aikamme kamppailimme neidin lihavuutta vastaan, mutta suuria tuloksia ei yrityksistä huolimatta saatu.
Reilun puolen vuoden yhteisen taipaleen jälkeen neidin vej'n päälimmäinen koukistajajänne revähti ja siitä alkoikin alamäki - ja lihominen. Pysteriina jäi n. 4kk laidunlomalle, mutta jalka ei koskaan tullut ehjäksi.
Elokuun lopussa 2009 tamma annettiin uudelle pk -pohjaiselle opiskelijalle nimikoksi. Tämä ei kuitenkaan kauaa tammaa hoitanut, joten aloin epäsäännöllisen säännöllisesti liikutella sitä. Suuremmin en tamman kanssa ehtinyt touhuilemaan, sillä Justina vei paljon aikaani. Useista yrityksistä huolimatta Pysteriinaa ei saatu tiineeksi, joten sitä käytettiin tunneilla siitä huolimatta, että se tahditti ravissa todella selvästi ja liike oli epäpuhdasta.
Onnekseni ja epäonnekseni tamma lopetettiin huhtikuussa 2010.


JUSTINA.
Tähän rouvaan tutustuin tarkemmin tammikuussa 2009 kun otin sen toiseksi nimikoksekseni. Paljon meillä on ollut ongelmia, mutta paljon tämä nainen on minulle opettanut! Koskaan en ole tuntenut suurensuurta kiintymystä Justinaa kohtaan, vaikka se onkin erittäin tärkeä minulle. Suurempia selosteluita tämä neiti ei kaipaa, sillä siitä olen jo paljon blogissani kertoillutkin.
Meidän kahden tulevaisuus on vielä aika epävarma, todennäköisesti joudun (ellen ole jo joutunut) siitä luopumaan.


ALEIDO alis Veeti.
Tämä mies on tuorein kiintymyksen kohteeni ja epäilen vahvasti, että siitä on tulossa niinkin vahva tunne kuin Jussia kohtaan - ellei vahvempikin. Poni on Lauran ja todennäköisesti tulee pysymäänkin. Emänään miehellä on Lauran poni Lylli.
Veetin ja minun taival alkoi 21.6.2009 Veetin syntyessä. Synnytys oli helppo ja suht nopeasti ohi. Ensimmäisen vuotensa Veeti vietti pihatossa issikkakavereiden kanssa ja saapui Stenvallille asumaan vasta lähiaikoina. Muutamia kertoja kävin miestä Kodisjoella katsomassa, mutta suurempaa sidettä meidän välille ei muodostunut. Nyt olen alkanut kiintymään poniin ja odotan innolla, että pääsen touhuilemaan sen kanssa enemmän. Pojalta lähti pallit muutama viikko sitten ja samassa luonne 'parani' ja 'tasoittui' huomattavasti - vaikkei Veeti mikään hurja ori koskaan ole ollutkaan.
Mutta aika näyttää miten käy.

torstaina, lokakuuta 7

Nyt lupaan ja vannon, että panostan tästä päivästä lähtien tähän blogiin paljon enemmän. Enkä siksi, että saisin lisää lukioita (tai edes pidettyä vanhat) vaan siksi, että tiedän osaavani kirjoittaa! Tosin eri asia osaanko kirjoittaa tekstiä, mikä on mielenkiintoista, mutta äidinkieli nyt ainakin on aina ollut kiitettävä - vaikkei sekään aina käy ilmi lukijalle. :D


Eilen sattumalta eksyin eräälle rakkauspakkaus sivustolle nimeltään Finfanfun. Ihmiset, jotka tällä sivustolla käyvät tietävät homman nimen ja ne jotka vilkaisevat etusivua saavat ehkä jonkinlaista valaistusta sivustosta. Elikkä kysessä on Harry Potter aiheinen fanfiction foorumi. Tarkemmin en lukumieltymyksiäni ala listailemaan, sillä valtaosa ei-hp-fick faneista tuomitsis minut vähintäänkin täysi pervoksi, mitä en ainakaan myönnä olevani! Itse en ole koskaan kirjoittamiani tarinoita julkaissut, vaikka niitä olenkin muutamia kirjoitellut, joten säännöllisen epäsäännöllisenä lukijana pyörin vain. Se pitänee sanoa, että Zsanyan fickit ovat ykkösiä ja kiitos luojalle, että olin aktiivinen lukija Zsanyan lopettaessa ja sain kaikki julkaistut teokset koneelleni. <3



Finistä tuli siis mieleeni, että en ole KERTAAKAAN blogissani maininnut Harry Pottereista! En kirjoina, enkä edes elokuvina. Tämä kamala virhe täytyy korjata hetimmiten, sillä olen aivan totaalinen Potter holisti. Jotempa siis jollakn tapaa voin pyhittää tämän postauksen tälle ihanalle sarjalle!
Niinkuin olen jo aikaisemmin kertonut, fanitukseni mitään asiaa kohtaan ei ole koskaan ollut ulkoisesti kovin näkyvää. Myös Potterit kuuluvat tähän kastiin, joskin kun aiheeseen päästään tulee melko nopeasti ilmi, että minä todellakin PIDÄN kyseisistä teoksista niin kirjoina kuin elokuvinakin. Omistan (tietysti) kaikki kirjat sekä ilmestyneet elokuvat. En omista ylimääräistä sälää lukuunottamatta muutamaa elokuvalippua, kirjanmerkkiä, 'kirjakoteloa' sekä tietysti fanfictioneita.
Hävetää paljastaa, että en muista kirjojen kulkua ulkoa saatikka mitä sukua kukakin on ja kenelle. Sen sijaan osaan elokuvat lähes sanasta sanaan ja kohtauksesta kohtaukseen ulkoa. Tämä tosin taitanee selittyä sillä, että olen nykyisin kovin laiska lukemaan, vaikka onkin kyse näin ihanista teoksista! Kuitenkin elokuva on aina helppo katsoa ja samalla saa hieman silmäkin iloa. Vaikka elokuvien juoni poikkeaakin suuresti kirjoista ja on vanhetessani muuttunut hieman lapselliseksi pidän niistä silti. Eritoten pidän elokuvan näyttelijöistä. Ehdottomat suosikkini ovat (ofc) Harry Potter (Daniel Radcliffe) ja Draco Malfoy (Tom Felton). Hyvinä kakkosina tulevat Luna Lovekiva (Evanna Lynch), Seamus Finnigan (Devon Murray), Bellatrix Lestrange (Helena Bonham Carter) sekä Pansy Parkinson (Scarlett Byrne). Näistä hahmoista voidaan päätellä, etten ole tupauskollinen, vaikkakin Luihuinen on se mieluisin.
Voisin kehua Pottereita vaikka loputtomiin, mutta epäilen että tässä vaiheessa todellakin kadottaisin ne vähäisetkin lukijani. :D


Luin tässä eräänä päivänä Ilta-sanomien sivuilta mielenkiintoisen uutisen, mistä en pitänyt en sitten yhtään. Uutisessa J. K. Rowling vihjaa, että hän voi vielä mahdollisesti kirjoittaa lisää Potter-kirjoja.
Tähän sanon vain, että EIEIEIEIEIEIEIEI! Jos kerran on jokin haudattu, niin maan alla pysyy! Niin usein tehdään se virhe, että jatketaan kuopattua sarjaa tai teosta uusilla ja siihenhän koko homma usein leviää. Mitäköhän siitä tulisi, jos Potterit saisivat jatkoa? Päähenkilöinä hahmojen jälkikasvu? Uskon, että tämä ei ilahduta aivan jokaista HP fania, sillä ainakin minusta Kuoleman Varjeluksien epilogi oli TÄYTTÄ kuraa ja teki lopusta todella tökerön. Jos vain raaskisin, repisin nuo sivut irti. Miksi pilata hieno loppu kertomalla jostakin mukuloista, jotka aloittavat Tylypahkassa ja ei helvata niitä nimiä! C'moon Rowling, mikä meni tässä vaiheessa vikaan?
DISLIKE.




Kuvien copyja on hieman hankala mennä laittamaan. Elokuvasta ottettujen kuvien copyt kuuluvat tietysti elokuvan kuvaajalle, mutta ken lienee kuvannut elokuvajulisteiden kuvat?
Kuvien linkieistä pääsee sivulle, mistä olen kuvan julmasti googlea apuna käyttäen suoralinkittänyt.
Julmaa, I know.

tiistaina, lokakuuta 5

Tidiitidiitidii, hain tän uuden koneen tänään ja tää on aika kiva. :pp Erityisesti se, että tällä hetkellä akunkesto sanoo yli 11 tuntia ja oon ollut tässä jo ainakin tunnin. Elikkä taitaapi olla juur semmonen kone mitä tarviin; pieni koko ja kestävä akku. :) Vielä on vähän nää näppäinten paikat hakusessa, mut eiköhän ne äkkiä löydy.

Tää päivä oli muuten aika normipäivä. Nukuin pitkään ja kävin Merin kanssa kaupungilla. Kaupungilta en ostanut mitään, eikä sielä ees oikeen ollut mitään ostettavan arvostakaan. Aika tylsää.

Jippiijaijee, mun pitkäaikainen kaveri Porista tulee tänne ja me mennään viihteellee ja pidetään hauskaa, jee. :) Meri pyys mua huomenna onnelaan, mut taidan jättää väliin kun ei oikeen nappaa. Mut lauantailauantai. :)

Enkä malta odottaa että HIHS alkaa, sillä meidän luokan HKT suuntautuneet pääsee sinne hommiin, mikä tarkottaa että ollaan helsingissä viikko ja että saadaan kattoa ilmaseks näytöksiä ja mun käsittääkseni osallistua myös after ride partyihin. :)) Eli siitäkin viikosta tulee aika juhlimista, hehheh.

sunnuntaina, lokakuuta 3

Noniinoniin, nyt alottelen taas herättelemään tätä blogia eloon koska lukiojakso on lähes ohi ja se tarkoittaa, että opisto -jakso alkaa. :) Ja se taas tarkoittaa sitä, että saan päiviini jotain sisältöä!

Tämä ja viimeviikko on ollut aika kiireisiä ruotsin ja matikan kirjoitusten takia. Niiden lisäksi samaan aikaan päälle puskee vielä koeviikko (jossa mulla on ONNEKSI vain kaksi koetta).
Ruotsin kirjotukset meni ihan hyvin ja jos oikein laskin pisteeni niin todennäkösesti ois tulossa C. Mikäli oikeen hyvin menee niin M'ään on pienenpieni mahdollisuus.
Matikka meni kanssa ihan ok. Yritin jotain pisteitä laskea vastausten perusteella, mutta ne ei välttämättä osu ihan nappiin. Odotan ja luulen kuitenkin, että Matikasta on tulossa C. M'än tahtoisin, koska oikeasti osaan laskea, mutta tää yks matikan maikka tappaa mun motivaation ja osaamisen TÄYSIN.
Perjantaina oli englannin koe, mikä meni varmaan läpi. En kauheesti jaksanut nähdä vaivaa sen eteen, että oisin lukenut saatikka itse kokeessa miettinyt kovin paljoa, että miten mikäkin menee. Olisi ehkä kannattanut.. Maanantaina on vielä luvassa terveystiedon koe ja sitten onkin viikko lomaa. <3

Oon nyt kotona ollessani käynyt muutamia kertoja kävelemässä semmosella pv tammalla nimeltään Liisa, kun sen omistajalla on vähän kiireitä ja tammalla on kulumaa sekä jotain mysteerihäikkää samassa jalassa. Ensin epäiltiin, että olisi jänne mennyt, mutta nyt viikon aikana jalka on kyllä muuttunut niin, että ei taida olla jänteestä kyse. Jotain sielä varmaan on, sillä viime viikonloppuna jalka oli jännetupen kohdalta aika lämmin ja se on kerännyt nestettä enemmän kun toisessa etusessa on. No, aika ja klinikkareissu näyttää miten on.
Tää Liisa on kuitenkin aika hauska tapaus, ei mitenkään semmonen tylsistyttävä tossukka. :D Maastossa neidillä on ihan omat mielipiteet siitä, että mennäänkö pelottavien ja hurjien asioiden ohi vai ei. Saas vaan nähdä, että koska se päivä koittaa kun mä jalkaudun tuolta about 170cm korkeudesta. Kentällä neiti on kanssa ihan mukava, joskin en ole aikoihin mennyt hevosella, jota pitäis pyytää eteenpäin. Vaikka tällä ei voi oikein muuta tehdäkkään kun kävellä niin silti sen kanssa on mukava puuhastella. :)

Oon vähän miettinyt, että jospa hommais uuden koneen kun tää mun nykynen (HP ProBook 4515s) on vähän turhan iso ja painava reissukoneeksi. Empä mä mitään elokuvia kato tai pelaile, niin sais olla mahdollisimman pieni kone. Applen Macbookin tahtoisin NIIIIIN kovin, mutta en taida raaskia pistää sitä tonnia siihen kun 600e halvemmalla saa ihan kelvon pelin. Vaikkakin se about 13 tuumanen kone ois ehkä parempi kun about 10 tuumanen on ehkä inan pieni. No, mikä vaan käy kunhan on pienempi kun 15 tuumanen.
Oon myös miettinyt, että punainen vai valkoinen?


Ehkä valkonen on kivempi. :)