5. päivä sunnuntaina tuli koettua Euroopan menestynein hevosshow, Apassionata omin silmin.Kokonaisuudessaan mahtava show, upeat hevoset sekä taitavat ratsastajat. Showtemput ja -ratsastus toi mukavasti vaihtelua siihen ainaiseen perusratsastuksen katselemiseen. Hevoset olivat juuri sitä, mitä et jokapäivä Suomessa näe. Sitä, mistä mielellään maksaa sen reilun 50€ pääsylipun nähdäkseen ne.
Tarinan juoni "Ikuisesti yhdessä" jäi minulle hieman mysteeriksi, sillä nimen kuultuani odotin hempeää showta, missä hevosen ja ihmisen saumaton yhteistyö on pääosassa. Todellisuudessa selostettu tarina ei juurikaan liittynyt esityksiin tai ainakaan minä en löytänyt niistä suurta yhteyttä. Tarinan kulku jäi hieman taka-alalle, kun keskittyi katsomaan ratsukoiden esiintymistä, joten siinä varmasti myös yksi syy miksi tarina ei täysin auennut.
Asia, mikä osui aika pahasti silmään oli näytöksen viimeistelemättömyyden tuntu. Tuntui välillä, kun olisi saanut keskeneräistä katrillia katsella. Myös joidenkin hevosten "haluttomuus" ja kehno yhteistyö ratsastajan kanssa pisti silmään. Tietysti katson esitystä erilaisella ja kriittisemmällä silmällä kun pirjopetteri 13-vee tai vastaava alan harrastaja. Myönnän myös olevani erittäin tarkka pilkunnussija katsellessani ammattilaisten suorituksia. Kurjaahan se on, mutta silti osan shown hienoudesta vei tottelemattomat ja haluttoman näköiset hevoset. Välillä sai katsoa ja pohtia, että mitäköhän askellajia tuon hevosen nyt oli tarkoitus mennä? Tai katsella jännittynyttä ja ei-niin-halukasta hevosta, jonka häntä pyörii kuin vipperä ja silmät pelaavat hedelmäpeliä. Toisinaan myös huomasi, kun hevonen ei ollenkaan ymmärtänyt, mitä siltä halutaan. Tämän seurauksena hevonen tarjoaa kaikkea pystyyn hyppäämisestä, kumarruksen kautta passageen - näin kärjistetysti. Korkean koulun liikkeet kiinnostivat minua paljon, mutta nekin näyttivät hieman juostenkustuilta ja osa ratsastajista tuntui ajattelevan, että ei sitä hevosta nyt tarvitse vaatia suorittamaan niitä liikkeitä kiitettävästi, kunhan päästään paikasta a paikkaan b.
Mielestäni maastakässitelyosuudet onnistuivat kokonaisuutena paremmin, vaikka mukana oli myös saumattomalla yhteistyöllään loistavia ratsukoita.
Ymmärrän kyllä, että aina sattuu ja tapahtuu kun vedetään showta elävän olennon kanssa. Ratsastajat väsyvät ymsyms. Jotenka siis kokonaisuudessaan show oli hieno. Ja vaikka kritisoinkin kaikkea kovaaan ääneen, voin myöntää, etten kykenisi noihin temppuihin ilman pitkää harjoittelua ja yhteistyötä hevosen kanssa. Kaikki esiintyjät ovat varmasti nähneet todella paljon vaivaa, jotta näytökset on saatu esityskelpoisiksi. Pidin eritoten siitä, että esityksessä oli useampaa eri rotua ja eri tyylisiä esityksiä. Erityisesti mieleen jäivät villit kasakat sekä hurjaa kyytiä tölttäävät islanninhevoset.
Alla muutama video niille, jotka eivät paikan päälle päässet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti