Olinpas tänään piiitkäästää aikaa vetämässä Kodisjoella 1 ja ½ tunnin maastolenkin. Vetohevosena minulla toimi tällä kertaa 9-vuotias liinakkotamma, Blondi. Kaksi viikkoa sitten kahden ja puolen tunnin lenkillä tamma oli paljon paremman tuntuinen kärjessä kuin tänään. Sähellysvirtaa neidillä oli pakkautunut normaaliakin enemmän kiitos kovien pakkaspäivien vapaiden. Pärjättiin kuitenkin ongelmitta, vaikka seistessä kiukutti kuin pientä oravaa ja täytyi protestoida liikkumattomuutta steppailemalla. Vaikka kovasti yritin kertoa Blondille, että ne kaverit jää katsos kyydistä, jos jatketaan näin reipasta käyntiä, mutta taisi kaikua nämä kehoitukset kuuroille korville. :D
Täytynee myös mainita, että koittihan sitten tämäkin päivä, kun maastoretkelläni joku muksahtaa alas hevosen selästä. Onneksi selvisimme vain säikähdyksellä vaikka putoaminen tapahtuikin laukasta. Eipä siinä muuta kuin heppa kiinni, ratsastaja takaisin selkään ja matka jatkuu. Oli todella hyvä ryhmä, sillä yhden putoaminen ei aiheuttanut muille turhaa arkuutta ja pelkoa, vaan pystyttiin jatkamaan normaalisti takaisin tallille.
Minusta on hieman huvittavaa, kun tuntilaiset kirjaavat omia putomisiaan ylös, kun samalla minä "lasken" niitä, jotka ovat tunnillani pudonneet. Ehkäpä lasken pudonneita siksi kun en pysy enää omista putoamisistani laskuissa? Tällä hetkellä tuntien putoamisluvut taitavat olla maasto 1 ja kenttä 3. Saas nähdä, mitä tilastot kertovat kesän loputtua kun olen saanut kesäleirit vedettyä. Tällä hetkellä kentällä tippuneista kaksi on tullut kesäleirillä, sillä aina on pakko saada edes yksi putoaminen tai pudottautuminen, jotta saadaan kakkua. :)
Maastoilemisen jälkeen oli vielä kaksi aloittelijoiden tuntia kentällä. Mukana oli todella paljon minulle täysin vieraita ratsastajia, mutta selvittiin näistäkin hengissä. Ensimmäinen tunti oli todella epätasainen ryhmä ja jäi pieni harmitus takaraivoon, sillä osaavimpien (2kpl) kanssa olisi voitu laukata ja tehdä vaativampiakin harjoituksia. Mutta niinhän se menee, että pääsääntöisesti edetään sen osaamattomimman tahdissa. Onneksi esimerkiksi ympyrän/voltin ratsastamisesta on helppoa tehdä osaavalle haastavampi esim. taivutuksilla ja väistätyksillä.
Pyrin tunneillani siihen, että jokainen suorittaa aina samanlaista (mutta tarpeen vaatiessa eritasoista) tehtävää muiden kanssa. Olen nähnyt monesti talleilla tehtävän niin, että muut ryhmästä laukkaavat ja yksi (yleensä osaamaton) laitetaan kävelemään täysin opetuksetta sisäuralle, missä hänen tehtävänsä on vain pysyä pois tieltä. Mielestäni tämä on hyvin epäreilua maksavaa asiakasta kohtaan. Tietysti ymmärrän asian, mikäli henkilö on itse ilmoittanut, että ei tahdo laukata. Tällaisen pelokkaan ratsastajan kanssa yritän parhaani mukaan keksiä henkilölle harjoituksen, minkä voi suorittaa joko muiden joukossa uralla tai sitten kentän keskiosassa.
Tiistaina jatketaan jälleen tuntien pidon parissa. Päivän ratsastajat alkavat olemaan jo sillä tasolla, että saadaan alkaa harjoittelemaan laukkaamista, mikäli kaikki vain menee suunnitelmien mukaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti