Katsoin siis tässä yksi päivä sen Reindeer spottingin ja se perkeleen versio meni ja loppui kesken, joten ihan loppuun asti en nähnyt. Leffana ihan koskettava, mutta itse jäin kaipaamaan sitä 'kunnon pohjalla käymistä'. Vaikka leffa olikin ilman pohjalla käymistäkin surullinen tositarina, niin valistuksen takia olisi voitu puhua ja näyttää enemmän esimerkiksi vieroitusoireita ja sitä muuta paskaa mitä sellainen elämä tuo tullessaan. Tai voi olla (ja varmastikin), että joku muu löysi dokumentistä nuo kaipaamani asiat, mutta itse näin ne vain kaunisteltuna - tosin en tiedä mitä n. 80min jälkeen tapahtui. Kuitenkin uskon, että Janin elämä ei ollut niinkään valoisaa kuin millaisen kuvan dokumentti siitä antoi; 'hehheh, vähän rikosrekisteriä, velkaa ja muuta mukavaa, mutta ei se haittaa'. Jotenkin tästä puuttui vain se JOKIN, vaikkakin oli hyvä näinkin.
Eilen oli sitten koko maassa ruotsin YO-kuuntelu ja täytyy myöntää, että hyvin meni. Monivalinnat oli tosi helppoja, ymmärsin 95% niistä puheista ja olin todella yllättynyt, että kuuntelu oli noin helppo.
Tänään saatiin nähdä monivalintojen oikeita vastauksia ja jos oikein muistin ja laskin, niin niistä olis 16/20 (x3) ollut oikein. Avokysymykset menikin sitten vähän heikommin, mutta kyllä niistä tulee se 4 tai 5 pistettä. Arviolta koko kuuntelusta saisin 60/90, joten kelpaa mulle. :)
Kovasti pitäis jostaan löytää motivaatia, että sais alotettua tohon ruotsin kirjallisiin ja matikan lukemisen. No, kyllähän sitä edellisenä päivänä ehtii oikein hyvin..
Päätin olla tylsä ja skipata tän kohdan kokonaan. Mulla kun ei edelleenkään ole lempibändiä tai artistia niin miten sitten edes lempi albumi? Jep, ei nappaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti