Team Ralliponit on tällä hetkellä neljän ponin ja kolmen (4) ihmisen harrastetiimi. Tiimi sai alkunsa useita vuosia sitten, kun ponit vielä kilpaili aktiivisemmin. Nykyään homma on hieman jäissä kun ihmiset on lähteneet eri poluille; kaksi opiskelee toisella paikkakunnalla ja yhdellä on perhe sekä nuori lapsi huolehdittavanaan. Toivotaan kuitenkin, että saataisiin aikaa lisää ja voitaisiin panostaa enemmän ponien treenaamiseen ja kilpailuttamiseen.Toimenkuvani tiimissä on lähinnä hoitaja ja valokuvaaja. Kilpailuissa poneille on erikseen järjestetty ohjastajat, sillä kukaan meistä ei ole enää poni-ikäinen. Kotona hoidan ja liikutan poneja siinä, missä omistajatkin. Koska Lauralla on tällä hetkellä kolme ponia, ei liikutusapu ole pahitteeksi.
Alla tiimin nykyiset ja edelliset ponit niiden saapumisjärjestyksessä.
Tutustuin Helmiin ensimmäisen kerran sen ollessa kolmivuotias - vuosi oli 2006. Itseasiassa löysin tieni tämän ponin luo hevostalli.netin kautta, kun etsin markkinoilla hoitohevosta. Shetlanninponi ei ollut aivan sitä mitä etsin, mutta päivääkään en kadu, että lähdin ponia katsomaan. Hoitoponin myötä opin paljon uutta hevosista ja niiden käsittelystä. Lisäksi sain Helmin omistajasta Laurasta todella hyvän ystävän.Aluksi avustelin Lauraa ponin koulutuksessa ja opettamisessa. Sitä mukaa kun poni kehittyi, pääsin itsekin kärryille.
Koskaan en ole törmännyt hankalampaan poniin kuin Helmi. Siinä yhdistyvät kirjaimellisesti tamma ja itsepäinen poni. Taitava ja hemmetin fiksu vieläpä. Koskaan ei ole ponille annettu periksi, mutta silti se jaksaa vielä vuosienkin jälkeen kokeilla samoja juttuja. Silloin kun kaikki sujuu hyvin, niin poni on itse täydellisyys. Löytyy liikettä ja kapasiteettia.
Omppu tuli tallille muistaakseni vajaa vuosi Helmin hoitamisen aloitettuani. Ompusta saatiin hyvä harrastuskaveri ja siitä se raviponeilu taisikin lähteä. Omppu ei ole koskaan ollut merkittävässä roolissa harrastuksessani ja sen omistaja Essi on jäänyt hieman kaukaisemmaksi kaveriksi. Siitä huolimatta Ompun kärryillä on tullut istuttua monen monta tuntia.Luonteeltaan Omppu on täysin Helmin vastakohta. Helppo ja nöyrä. Omaan makuuni aivan liian lässykkä ja yllätyksetön. Ajaessa tämäkin poni pääsisi lujaa, jos vain viitsisi vaivaantua.
Ensimmäisen kerran Lylli saapui tallille vuonna 2007 (jos oikein muistan) Lauralle ja Essille ylläpitoon. Suurinpiirtein vuoden ajan se oli tallilla, kunnes lähti takaisin Nousiaisiin omistajalleen. Jonkin ajan kuluttua Lyllin lähdöstä (03.02.2008) Laura osti ponin itselleen. Minulle Lylli on opettanut ja näyttänyt sen, mitä hyvä ja nopea raviponi voi parhaimmillaan olla. Ponin ennätys on 2.29,8ly ja vaikka sillä ei liikettä ole juuri nimeksikään, niin pää vetää kyllä.Tässä on poni, jonka luonteesta pidän, mutta joka ei ole minua voittanut puolelleen. Poni on 'ammattilainen'. Kilpailutilanteissa kuumahko ja skarppina. Kotona helppo, muittei lälly.
Jussi oli ja tulee aina olemaankin elämäni poni. Poni saapui Lauralle alkuvuodesta 2007 orina. Sen kanssa ei oltu tehty mitään ihmeellistä ja poni muistutti lähinnä ruipeloa. Sillä on aina ollut suuri ego ja saatuaan hieman lihaa luidensa ympärille rakastuin poniin totaalisesti. Avustin myös tämän ponin koulutuksessa ja olin 'alusta loppuun' mukana. Jussi oli mahtava poni ja aivan eri luokkaa kuin siskonsa Helmi (sama emä). Tietysti samoja piirteitä löytyi, mutta Jussi oli huomattavasti nöyrempi, joskin orina ollessaan hieman rasittava. Itseäni harmittaa suuresti, etten voinut ponia ostaa kun Laura päätti siitä luopua. Tämä poni pysyi jo nuorena kepeästi Lyllin vauhdissa ja liikettä löytyi.Ruunauksen myötä ponista tuli tasaisempi ja ihastuin siihen täysin. Jussi on helppo ja yhtistyönhaluinen poni, joka varmasti yrittää parhaansa. Se ei kuitenkaan ole perässä vedettävä pulkka vaan ainakin Lauralla ollessaan omasi 'omat juttunsa'.
Marraskuussa 2008 Jussi vaihtoi omistajaa ja muutti Vaasaan. Hyvin pian uudessa kodissaan poni kaatui jäällä ja loukkasi kintereensä. Silloin ennustettiin, että ponista ei tule koskaan olemaan radoille, saatikka käyttöön. Kas kummaa ja onnea, poni starttasi ensimmäisen kerran viime kesäkuussa.
Vuoden 2007 syksyllä silloiseen ponijengiin (Helmi, Jussi ja Omppu) liittyi vuotias Kukka. Tämä poni ei ole koskaan itseäni säväyttänyt, mikä saattaa johtua siitä, että jo vajaan vuoden kuluttua saapumisestaan poni myytiin pois. Tämän lisäksi Kukka oli kuriton kakara, joka tykkäsi harrastaa karkailua. Siitä kehittyikin lyhyessä ajassa aika kiusankappale, josta alkoi olla jo hieman harmia. Ongelma olisi tietysti ollut korjattavissa pitkäjänteisellä työskentelyllä, mutta jonkun takia sitä ei tehty tai vedetty loppuun asti.
Ponipoppoon (Helmi, Lylli ja Omppu) uusin tulokas Veeti syntyi eräänä kesäkuisena iltana. Muistan varsomisen sekä rakennustyömaaparakissa viettämämme yöt hyvin elävästi. Veeti on minulle vähän kuin Jussi II, ihastun siihen hetki hetkeltä enemmän. Siinä on jotain hyvin samaa kuin Jussissa, lieneekö sitten syy siinä, että ovat sukulaisia? Veetin isä Center on Jussin isän isä. Tästä ponista tulee aikanaan olemaan vaikea luopua, sillä olen ollut aivan alusta asti mukana sen elämässä - joskin välillä hieman epäaktiivisemmin. Olen nähnyt syntymän, kehityksen ja uuden oppimisen. Olen saanut olla mukana opettamassa uusia asioita ja huomaamassa, miten tästä(kin) ponista on tulossa tykki. Liike on mahtava ja vauhtia piisaa.Tällä hetkellä Veeti on luonteeltaan hieman rasittava näprääjä. Juuri sellainen kaksi vuotias 'moimoimoimoimoi! mitäkuuluu? mitäkuuluu? moimoimoimoimoi!' -heppu, joka on jatkuvasti kiinni hihan reunassa. Siitä huolimatta se on oikein chilli poni, jolle kaikki asiat on peace of cake. Saa säkittää ja kuskata vaikka minne, eikä poni ole moksiskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti