Niin siinä sitten kävi, että ei mennyt ihan kuin elokuvissa ja tämä tyttö otti lennon takaisin suomeen. Mielestäni minun ei harjoittelijana tarvitse sietää tuollaista ala-arvoista kohtelua laittoman pitkien työpäivien ja kehnon asunnon lisäksi.
Viimeinen tikki tuli eilen kun tämä minua lytännyt miesratsastaja passitti minut laittamaan kolmelle ratsastajalle hevosia valmiiksi. Homma ei olisi ollut mikään ongelma, mutta se tapa millä asia ilmaistiin oli vain liikaa.
Ennen lähtöäni puhuin tämän miesratsastajan kanssa ja kaikki paska kaadettiin niskaani. Hän myönsi kyllä kohdelleensa minua huonosti, mutta minä itse olin kuulemma syypää siihen. Olen huono, hidas ja oma-aloitteeton työntekijä, sillä hevostenvaihdossa minulle jäi toisinaan aikaa 5-10 minuuttia, enkä käyttänyt sitä omatoimisesti kahden muun ratsastajan auttamiseen. Työtoimenkuvani oli tallitöiden lisäksi groomata yhdelle ratsastajalle ja ratsastaa 1-3 hevosta päivittäin. Keskustelin asiasta työpaikkaohjaajani kanssa ja hän oli hieman ihmeissään, sillä työsopimukseeni ei kuulunut muiden avustaminen. Mielelläni olisin myös muita jeesannut enemmänkin, jos olisin vain tiennyt että sen haluttiin kuuluvan työtoimenkuvaani. Mutta yhä mietin, että miksi hän oletti minun auttavan häntä, kun ei hänkään tehnyt kanssamme tallia, hakenut puhtaita satulahuopia tms. - koska se ei kuulunut hänen työtoimenkuvaansa.
Toinen syy lähtööni oli se, että sovittu sopimus ei pitänyt. Olen valmis tekemään pitkää viikkoa, mutta ollessani harjoittelijana haluan kyllä jotain vastineeksi (=oppia) ja asiallisen kohtelun. 1-3 hevosen ratsastus päivittäin ei ihan pitänyt paikkaansa ja pääsinkin ratsastamaan vain kolmena päivänä, vaikka mielestäni tällöin minulle olisi pitänyt järjestää edes se yksi hevonen silloin kun omani ovat poissa käytöstä ja yksi 'ryövättynä'. Ratsastajaltani saama kohtelu oli hyvää ja pidin hänen kanssa työskentelystä. En kuitenkaan siedä sitä, että minua vähätellään ja sorsitaan.
Minulle ehdotettiin myös tallin vaihtoa, mutta surullisena ja kiukuspäissäni päätöksen kotiinlähdöstä tehneenä en enää halunnut jäädä. Tämä sen takia, että kotona minua odottaa paikka, jonne tiedän olevani haluttu.
Menen suorittamaan työssäoppimiseni loppuun tallille, jossa olen jo jonkin aikaa työskennellyt. Sielä minulle annetaan mahdollisuus oppia uutta, eikä vain sanota, että koska et ole tasolla GP, et voi ratsastaa. Pääsen tekemään työtä, josta pidän ilman, että kukaan katsoo minua nenänvartta pitkin ja talloo maan rakoon.
Tällä hetkellä hymyilen itsekseni, koska tietysti lähtöni toi heille lisähommia. Eniten toki harmittaa, että kaverini joutuu tekemään tallihommat yksin. Se ei harmita, että ratsastajilla on kummallakin 13 hevosta listallaan ja heidän päivänsä tulevat olemaan pidempiä. En halua nostaa itseäni jalustalle, mutta onhan siitä suuri apu, että hevoset ovat valmiina odottamassa ja ei tarvitse muutakuin tulla alas selästä ja ottaa seuraava.
Eilen oli jo hieman havaittavissa tämän uuden hevoslistan vaikutuksia. Tämä miesratsastaja juoksutti viimeiset hevosensa ja teki sen vielä nopeamman kautta ilman apuohjia. Päätökseni jälkeen minun oli tarkoitus olla iltapäivä poissa tallista, mutta menin sitten auttamaan Lineä viimeisten hevosten kanssa ja tein iltatallin.
Mutta nyt on hyvä mieli kun tietää, että pääsee hyvään paikkaan. Hieman silti jäi hampaankoloon, että tämä miesratsastaja ei edes pahoitellut käytöstään. No, olkoot kukkulansa huipulla, ehkä se sieltä tipahtaa jokin kaunis päivä - ja ryminällä.
5 kommenttia:
Harmi sinänsä että tuollaisen päätöksen jouduit tekemään, mutta oikea se on tosiaan tainnut olla. Ei kenenkään kyllä tarvitse kuvailemasi kaltaista ala-arvoista kohtelua sietää, työharjoittelijan varsinkaan! Onnea uuteen yritykseen tutulla tallilla! :)
Onneksi teit päätöksen kuunnellen omaa itseäsi, etkä jäänyt sinne, jolloin olisi voinut tulla huonompikin fiilis!
Tsemppiä jatkoon (:
Todella ihmeellistä käytöstä tuolta tallin puolelta! Oikean päätöksen olet varmasti tehnyt, toivottavasti loppu harjoittelujakso menee paremmin!:)
*reps* sattui tämä blogi surffaillessa eteen hakusanalla Viegaard ja täytyy sanoa, että jotkut asiat pysyy vaan ei ei parane!
Olin siellä töissä 90-luvulla, silloin kun CB, Lobster & co olivat nuoria hevosia ja talli eli kulta-aikaansa. Mutta meininki oli hvyin kuvailemasi kaltainen....niin hyvässä kuin pahassa. Jätit korrektisti mainitsematta tuon miespuolisen egoistin nimen, mutta kuvaus viittaa eräseen K:lla alkavaan ;-)
No kaikissa asioissa on kaksi puolta; hevoset olivat aivan mahtavia ja opin siellä enemmän 5kk:ssa kuin Suomessa 5:ssä vuodessa.
Mutta hei, mikäli aiot pärjätä ja tulla hyväksi ratsastajaksi, sulla täytyy olla enemmän kärsivällisyyttä. Ala-arvoista kohtelua ei tarvitse tietenkään sietää, mutta jos haluat ammattilaiseksi niin vastamäkiä tule vastaan ja niiden yli on kiivettävä. Ala vetää puoleensa hyvin kilpailuviettisiä yksilöitä ja kaikki ihmiset eivät ajattele toisten parasta. Suosittelen, että jatkat matkaasi Saksaan tai Hollantiin. Ruotsi on myös oikein hyvä paikka oppia.
Toivotan sulle hyvää jatkoa ja kiitän erittäin rattoisasta lukuhetkestä blogisi parissa!
t.entinen tallityttö
Anonyymi, eipä tällaiset paikat taida minnekkään muuttua. Uskon, että samanlaista meno on vieläkin, blogissani en ole tuonut kaikkia "kammottavuuksia" julki ja asioita on kaunisteltu.
Tämän minua kiusanneen nimi alkaa M'llä ja kyseessä työntekijä, joka aloitti hommansa samana päivänä kuin minä.
Huonoa kohtelua siedän, mutta silloin kuin se tulee aiheetta ja ihmiseltä, jonka pitäisi olla samalla viivalla kanssani (=työntekijä), niin ei kovasti mieltä ylennä. Ja tosiaan tämä saamani kohtelu oli vain jäävuoren huippu niiden muiden huonosti olevien asioiden ohella.
Mutta elämä jatkaa kulkuaan. Sen voin kyllä myöntää, että minulla ei ollut suurtakaan halua edes yrittää sinnitellä tuossa paikassa, sillä tiedän että pääsen milloin vain parempaan paikkaan (jo oloiltaan).
Lähetä kommentti