Tasan viikko viimepostauksesta, vaikka aktiivinen olenkin ollut. Jotenkin vain en jaksa istua Ypäjällä koneen ääressä ja kirjoittaa. Nyt on kuitenkin väliaikainen muutto takaisin kotiin suoritettu. Muutama vapaapäivä ennen Tanskan reissun alkua.
Eilen kävin pitämässä kaksi ratsastustuntia hieman osaavammaalle porukalle. Pidin itse todella paljon näiden tuntien pitämisestä, vaikka silmäni ei vielä olekkaan herkkä ratsastajan pienille virheille. Tätä puutettani korjasin antamalla todella tarkat ohjeet tehtävän suorittamiseen ja kertomalla harjoituksen hyötyjä. Samalla muistuttelin ja pidin ratsastajia hereillä kertomalla yleisimpiä virheitä liittyen tehtävänantoon. Kokeneelle ratsastajalle tällainen tunti voi olla (onnekseni) hyvin avartava kokemus. Annan hänelle vapaammat kädet suunnitella tulevaa ja tehdä omia johtopäätöksiä. Ratsastaja saa tunnustella rauhassa hevosta ja miettiä omaa istuntaansa.
Huomenna on luvassa erittäin mukava työpäivä; kaksi maastolenkkiä. Takapuoli saattaa hieman puudahtaa neljässä tunnissa, mutta eipä tuo mitään.
Sunnuntaikin vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, sillä olen menossa elämäni ensimmäistä kertaa tunnetun ratsastajan valmennukseen. Eikä siinä kaikki. Valmentaja on ruotsalainen Daniel Sund, laji minulle 'uusi' ja valmennus on islanninhevosella. Kauhulla odottelen tulevaa, sillä olen hieman epävarma siitä mitä yhtälö islanninhevonen + kenttä + oma ratsastustaitoni tuovat tullessaan. Kyllä sitä maastossa posottaa tölttiä eteenpäin ongelmitta, mutta kenttätyöskentely on jäänyt osaltani kirjaimellisesti olemattomiin (takana ehkä kolme kenttätuntia). Tulos voi olla päämäärätöntö pyörimistä keskellä kenttää tai sitten siitä voi oikeasti seuratakin jotain. Peukut pystyyn.
Tosiaan, Tanskan retkeni lähestyy uhkaavaa vauhtia. Tiistaina pitäisi vaihtaa maata ja jo ajatuskin pelottaa. Pieni Noora yksin vieraassa maassa. O-ou.
2 kommenttia:
sdfg olen varmaan viisisataa kertaa yrittäny laittaa tänne kommenttia, mutta ei ni ei, blogspot vittuilee kympillä.
Joo niin, asiaan. Itse käyn ratsastelemassa myös issikalla, mutta en mäkään sillon mee ku niitä kuuluisia kolmia askellajeja maastossa :D Tämän omistaja käy issikallaan Danielin valmennuksissa, ja sanoi että munkin pitäisi joskus käydä siellä Bertalla. Sanoin sitten vaan että taidan ainakin hetken vie pidättäytyä puskaratsastuksessa ennen ku menen häpeemään silmät päästäni :D
Mutta joo, kivan työssäharjottelupaikan olet napannu :)
Issikat on mukavia. :)
Itse en ehkä lähtisi suosittelemaan Danielia sinulle, sillä oman kokemukseni mukaan hän on nimenomaan valmentaja - ei niinkään opettaja. Hän keskittyy enemmän siihen miten hevonen liikkuu eri askellajeissa kuin, että miten ratsastaja tekee mitäkin. Toisaalta taas jos on yhtään intoa, niin kannattaa lähteä kokeilemaan! Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Meidän tallilla ainakin Danielin valmennuksessa käy ihan kaikentasoisia ratsastajia aloittelevista kilpaileviin.
Jonkin sortin askellajiratsastajan tunneille kannattaa kuitenkin ehdottomasti mennä jos on mahdollisuus! Pääset hieman syvemmälle askellajiratsastuksen mielenkiintoiseen maailmaan. Ja itse en tiedä juurikaan mitään parempaa kuin tölttäily maastossa. :)
Lähetä kommentti