Julmasti olen jättänyt blogini taka-alalle ja vieläpä ilmoittamatta taukoilusta. Eipä ole ensimmäinen kerta, eikä varmaan viimeinenkään. Siispä pahoittelut. En pahoittele kirjoittamattomuuttani, sillä se on oma ja tietoinen valinta. Pahoittelen sitä, että en ole ilmoittanut asiasta.
Nyt kuitenkin yritän parhaani mukaan torjua ikävästi hiipivää syysmasennusta. Ja mikäs sen parempi keino kuin aktivoida blogi uudelleen.
Tällä hetkellä 'lomailen' rattoisasti kotona, sillä opinnoissani on tällä hetkellä lukiojakso meneillään, mutta koska olen kirjoitettavani kirjoittanut ei minun tarvitse enää lukiolla olla.
Vajaan kahden kuukauden päästä koittaa viimeinen työssäoppimisjakso. Tällä hetkellä tiedän vain, että jakso kestää n. kuukauden ja, että ulkomaille suunnataan taas.
Se on siis heihei Hevosopisto kolmeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen palaillaan koulun penkille kuukaudeksi ja sitten se on ohi. Ajatella, kolme ja puoli vuotta ja ohi on yhdessä hetkessä. Kyynel.
Heppahommat painottuu jälleen töihin ja Lauran poneihin. Luvassa olisi jälleen askellajiratsastuksen saloihin paneutumista ja Veeti -poni pitäisi opettaa ajolle.
Jää siis nähtäväksi, mitä tekstit tuo tullessaan. Varmaankin melko pitkälti mennään mielipidekirjoitusten voimalla - niitä kun lupasin, mutta toteutin vain kaksi(?).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti