Taas on yksi työpäivä saatu päätökseensä hyvällä, mutta väsyneellä fiiliksellä.
Aloitettiin jälleen tänään viideltä aamutalli. Rankin osuus aamuissa onkin tuo herääminen ja sitä edeltävä, usein liian vähäinen uni. Tehtäviini aamulla kuuluu lähinnä ruokkiminen, loimitus ja tarhaaminen. Tänään hommat sujuivat ihan hyvällä rutiinilla ja aika vähän joutui enää kysymään neuvoa.
Päivällä ratsastin Pena -nimisen suomenhevostamman, jonka kanssa meille on syntymässä mukava viharakkaus -suhde. Pentti päätti aamulla loimituksen yhteydessä ystävällisesti osoittaa rakkauttaan minua kohtaan puremalla. Nyt habassani on kaunis kämmenen kokoinen mustelma. Myös tamman kuntoon laittaminen oli jonkinlaista hengellään leikkimistä.. Päästiin kuitenkin heinien avustamana suht ongelmitta kentälle. Sielä neiti oli ihan fine, ei edes irvistellyt satulavyötä kiristettäessä. Mammaloman jäljiltä Pena oli jokseenkin jäykkä ja malttamaton. Päällisin puolin kuitenkin oikein mukava ratsastettava, josta tulisi pidemmällä yhteistyöllä varmasti todella kiva. Ratsastuksen jälkeen kävi jotain, sillä hevoseni varmaankin vaihtui matkalla kentälle. Tallissa minulla oli mukava tamma, joka ei yrittänyt syödä minua, eikä edes näyttänyt hapanta naamaa. Naiset..
Iltasella sain pitää kaksi tuntia ja oli jotenkin todella hassua. Taas oli vähän päässyt silmä ummistumaan ja uudet työkaverit toivat oman haasteensa hommaan. Myös se, että entisessä työpaikassani oli ainakin kaksi kertaa pienempi kenttä ja tapana "käyttää hevosia säästeliäämmin". No, nopestikkos tässä uusille tavoille oppii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti