lauantaina, joulukuuta 31

Tykästynyt.

Tuli mulle vaan ylläpitoon aika mahtava hepo! Uffe on käyttäytynyt todella nätisti täysin vieraassa paikassa. Tietysti hieman ihmeissään ollut, mutta mitään tyhmää ei ole tehnyt. Tänään ei ollut moksiskaan, vaikka vieressä remontoitiin tarhoja traktorin ja kaivinkoneen voimin. Lähinnä herra katseli viereisessä tarhassa hieman remuavaa kaksikkoa varmasti ajatellen "hei c'moon kaverit".

Eilinen ensivierailu kentällä sujui oikein hyvin. Uteliaana poju katseli sillointällöin maisemia ja energiaakin oli inan liikaa. Kaikista häiriötekijöistä huolimatta Uffe toimi oikein mukavasti, tuli sellanen fiilis itselle, että nappiin on osuttu valinnan suhteen. Tietysti vieläkin on hakusessa se saumaton yhteistyö ja toistemme tunteminen, mutta suuri ihmehän se olisi, mikäli kaikki sujuisi heti alkuun kuin rasvattu. Kentällä lähinnä tutustelin heppaan paremmin ympyröillä ja katselin, mitä vaihteita löytyy. Suurimmaksi ongelmaksi huomasin sen, että Uffe jää helposti vasemmassa kierroksessa painavaksi sisäohjalle ja ei taivu kunnolla vasemmasta kyljestään. Vasemmassa laukassa taas kaatuu hieman sisälle ja kun yritän korjata sisäpohkeella, niin herra vaihtaa näppärästi laukkaa. Mutta taas vain tutustumalla saan tämänkin "ongelman" poistumaan. Oli mukava tehdä lisäyksiä, laukanvaihtoja ja taivutuksia yms. kun oli alla sellainen hevonen, jonka kanssa nuo sujuivat ihan leikiten. Tykkään kovin!

Tänään kentän pohja oli pakkasen takia kova, joten en päässyt kunnolla menemään. Uffe on sellainen hevonen, joka vaatii lämmetäkseen ja ravin "parantumiseen" kunnon verryttelyn laukassa. Tänään ei päästy laukkailemaan, joten tyydyin vain taivuttelemaan, väistättämään ja hakemaan oikeita nappeja. Otettiin muutamat ravi- ja laukkasiirtymiset, mutta niistä ei oikein ollut iloa kun ei saanut hevosta ratsastettua alkuunsa rennoksi niissä askellajeissa. Käynti oli ok, joskin vasemman kierroksen "heikkous" (lienekö oikeasti hevosen vai minun) korostui. Vasen käsi meinasi sanoa itsensä irti kun herra vain makasi sillä. Jälleen en ajoittain saanut taipumaan kunnolla vasemmasta kyljestä, minkä pistän enemmän sen piikkiin, että ei saatu pohjalle kunnollista verryttelyä.
Alunperin ajatuksena oli lähteä kävelemään alkukäynnit hiittiradalle, mutta pihapiirissä häärivien tarhankunnostus -koneiden takia en viitsinyt ottaa turhaa riskiä. Keskiviikkona onneksi Elisa lupasi lähteä meidän mukaan maastoilemaan. :)

Ei kommentteja: