Ai että kun tää lomailu onkin rankkaa - nooot. Tottapuhuen voisin kyllä lopettaa jo nyt lomani ja mennä takaisin kouluun ja Juden luo. <3 Alkaa nimittäin pikkuhiljaa tympäsemään tää tekemättömyys.
Oltiin maanantaina ajamassa Lauran kanssa Lylliä ja otettiin Veeti ihka ensimmäistä kertaa peräponiksi ja poni tuli niin nätisti perässä, etten ehkä oikeen usko sitä vuotiaaksi. Muutaman kerran yritti tulla mun vierelle, mutta aika nopeeta hoksas kulkea takana ja oikeessa reunassa. Ravaaminenkaan ei tuottanut mitään ongelmia, tosin poni ei vaan tainnut hoksata, että jos vauhti tulee liian kovaksi niin saa laukatakin. Lenkki loppu vähän kehnosti kun rengas puhkes, joten tuli kävelyreissu.
Tallilla purettiin ponit ja Laura sitten leikillään laitto kärryjä Veetin perään (ilman valjaita) ja hyvä jos poni edes huomas niitä. Ei sanonut yhtään mitään, vaikka aisat kosketti kylkiä jne. Kun otti tuon niin chillisti niin laitettiin ponille valjaat ja talutettiin ilman kärryjä pikkusen ja ei kaatunut herran maailma tuohonkaan. Mulla on vähän semmonen kutina, että tän ponin ajolle opetus tulee olemaan aika helppoa.
Kävin eilen tallilla vähän käppäilemässä Liisan kanssa. Ei kovin pitkää lenkkiä voinut tehdä kun oli semmonen lumimyrsky, että hyvä kun eteensä näki. Tallissa vaihtelin hepalle varmaan kymmenen hokkia ja juttelin sen omistajan kanssa. Tuli juttua ulkomailla työskentelystä ja Henna vois kuulemma hommata mulle kivan työpaikan ulkomailta kunhan valmistun - can't wait!
Toisaalta tahtoisin, että mun koulu loppuis ja pääsis ulkomaille hommiin, mutta toisaalta taas tahtoisin jatkaa opiskeluja Ypäjällä.
Oon vähän miettinyt, että jos koulun jälkeen lähtis pariksi vuodeksi jonnekkin kivaan paikkaan hommiin ja kattois sitten, että tahtooko jatkaa sillä tiellä vaiko palata suomeen ja jatkaa opiskeluja. Nuorena mulla on onneksi rutkasti aikaa kokeilla kaikkea mitä tahdon ja päättää sitten mitä teen elämälläni.
Tällä hetkellä mikään muu ala ei kiinnosta, mutta en kyllä tiedä mitä tahdon hevosalallakaan tehdä. Ratsuttaja olisi mieluinen, mutta ainakaan suomessa mulla ei koskaan tule mahdollisuutta kehittyä niin hyväksi. Kengittäjän hommaa mun selkä tuskin kestäisi ja yksityistallinpitäjäksi en pidemmän päälle tahdo. Joku ratsastuskoulu, myyntitalli tms. ratsastuskeskus vois olla mieluinen, mikäli pitäis asettua ja löytäis sen rikkaan miehen. Tällä hetkellä eniten kiehtois jonkun kansainvälisiä kisaavan esteratsastajan groomin homma, mutta eilen aloin miettimään, että ei sekään olisi paha jos työkseen ratsastelis vähän heppoja ja tekis ohessa tallia.
Saas nähdä mitä tää elämä tuo tullessaan, en malta odottaa ens kesää kun pääsee taas työssäoppimaan ja sitten jos löytää mukavan paikan niin sinne voi sitten muutaman kuukauden kuluttua palata koulutettuna töihin.
(Ponikuvat on otettu 16.20 kun Veetiä yritettiin ponilaumaan. Kaksi muuta kuvaa on Flyingestä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti