Nyt saan huokaista ja nukkua yöni kunnolla, sillä Justinalla on kaikki jokseenkin hyvin.
Eläinlääkäri kävi pari tuntia sitten letkuttamassa ja antamassa kipulääkettä ja Mira sano, että neiti on rauhallinen ja kaiken pitäisi olla nyt hyvin.
Hyvä että ei ollut mitään vakavaa. Olin jo ihan maani myyneenä huoneessani koko illan pohtimassa miten käy. Kaikkein kamalimman asiasta teki se, etten ollut itse Ypäjällä vaan murehdin 115km päässä.
Nyt menen nukkumaan, jotta jaksan herätä seitsemäksi töihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti