keskiviikkona, toukokuuta 4

Tired but happy.

Haluan kertoa kaikille lukijoille erään asian liittyen videoihini. Tämä siitä syystä, jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä, virheellisen sanoman levittämiseltä ja ongelmilta.
Kuvaamani videot on kuvattu huonolaatuisella kännykkäkameralla ja lisätessäni ne youtubeen laatu heikkenee entisestään. Huomioittehan siis tämän katsoessanne ja arvioidessanne niitä. Yritän julkaista vain edustavia pätkiä, mutta yllä mainituista kahdesta syystä videon ratsastus ei koskaan näytä samalta kuin livenä. Jokainen tekee omat johtopäätöksensä asioista, mutta toivoisin, ettei ketään mustamaalata, arvostella tai muuta vastaavaa vain huonolaatuisten vidoideni perusteella.
Kiitos!


Okei. Kiitos, mutta ei kiitos.
Taisin eilen mennä toivomaan turhan hartaasti kiirettä, sillä tänään sitä saatiin. Jatkuvasti sait olla menemässä ja tekemässä. Siitä huolimatta jouduttiin olemaan lounastauolla 20 minuuttia ylimääräistä ja päivän päätteksi jopa 40 minuuttia. Itseäni ei tosin ylityöt haittaa ollenkaan. Hassua sinänsä, että kiirettä piti, vaikka kaksi ratsastajaa ovat kilpailuissa. Hiljaista oli kyllä, mutta hommaa riitti. Tähän kun lisätään vielä kaksi well, ei-niin-kovin-hyvää Saksalaista työntekijää niin johan soppa on valmis.

Luulin tänne tullessani, että kaikki työntekijät ovat superhyviä proammattilaisia ja tulen olemaan se huonoin. Omatuntoni on pilvissä tällä hetkellä, sillä asia ei ollutkaan niin. Aikalailla samaa luokkaa on näiden muiden hoitajien taidot - lukuunottamatta saksalaisia. Minua hieman harmittaa, että juuri kun alan nauttimaan työnteosta ja se alkaa sujua, saan vastuulleni nämä saksalaiset. Haluaisin vain tehdä oman työni ja olla tyytyväinen. Mutta ei. Minun pitää paikkailla heidän sotkujaan ja yrittää olla jatkuvasti ajantasalla, mitä he ovat tekemässä. Asiaa ei yhtään helpota se, että he eivät puhu saatikka ymmärrä englantia juuri ollenkaan.
Tällä hetkellä minusta myös tuntuu, että he eivät osaa lukea eivätkä ajatella yhtään. Minusta on kovin turhauttavaa olla epätietoinen siitä, mitä hevosia he ovat viemässä ulos tms. Ei myöskään ole mukava mennä hevosen karsinaan suojakasan ja loimen kanssa, vain huomatakseen, että jompikumpi saksalainen on jo laittamassa hevosta - vaikka nimenomaan sanoit, että minä vien hevosen x hoidettuani asian y. Antakaa minun kaikki kestää.
Pohjimmiltaan jätkät ovat ihan mukavia, mutta työskentely heidän kanssaan on from the hell. Stressaannun ja turhaudun. Mikäli polttaisin tupakkaa, työpäivän aikana kuluisi varmaan vähintään maxi askillinen.

Kaikenkaikkiaan työpäivä oli kuitenkin mukava ja olen nyt viittä vaille valmis kaatumaan sänkyyn. Kuinka kauan tämä työpäivän jälkeinen väsymys vielä jatkuu? Koska tottuu olemaan kymmenen tuntia menossa?

3 kommenttia:

frida kirjoitti...

heips ! tulin vain kertomaan että tykkään ihan tosi paljon blogistasi ! odotan aina innolla että kirjottaisit uuden postauksen ja luen ne aina ihan oikeesti kunnolla :D en tiedä miks, jotenkin niin jännää lukea millaista olisi oikeasti opiskella heovsita (tai miten se nyt sanotaan) :D nii ja kysyisin kans yhden jutun, siis onkos sulal hevonen ja jos on niin kuka hoitaa sen nyt kun olet tuolla ? :D

Noora K. kirjoitti...

Kiitos kovasti kivasta kommentistasi, tuli hyvä mieli. :)
Olen hevoseton ja sen myötä huoleton. Ypäjällä tosiaan asustaa vastuullani oleva suomenhevostamma Justina, mutta hän on erään opiskelijan hoidettavana nyt. Ja toivottavasti pian (ellei jopa jo) 'lopullisesti' jonkun muun opiskelijan vastuulla.

frida kirjoitti...

okei (: huomasin muuten että tossa kommentissa on noita kirjotusvirheitä, innostuin kai vähän :DD