sunnuntaina, kesäkuuta 13

Päivä 20 ja 21

Kolme viikkoa ja yksi työpäivä takana, kolme viikkoa ja kolme päivää jäljellä! Voisin sanoa, että fiilikset on suorastaan huonot. Ei sovi mulle toimeton elämä pikkukaupungissa, ei totisesti. Pelkään, että alan pikkuhiljaa masentumaan tai vähintään ahdistumaan. Lundin reissusta asti ollut vähän alakulonen olo, minkä takia oon alkanut miettimään asioita ja kaipaamaan takas kotiin. Mulla ei ole ikävä ketään ihmisiä tai muutakaan, mulla on ikävä tekemistä! Sitä, että saa päivän mennä viipottaa ja illalla istua väsyneenä sohvalle. En keksi mitään tekemistä täällä ja tää sama päivärytmi alkaa turhauttaa. Otetaan vastaan ehdotuksia, että mitä tehdä pikkukylässä, missä ei ole MITÄÄN. Ainoa minkä olen keksinyt on lenkkeily ja siivous..
No, ehkä tää mun alakuloisuus menee ohi, ehkä ei. Palautuis nyt se 200e, niin olo ois jo paljon helpompi.

Eilen oli töissä taas ihan peruspäivä, paitsi että joku fiksu oli päättänyt, että vaihdetaan kuivitus olkeen! Tätä ennen oli puru ollut lopussa jo muutaman päivän ja karsinat sen mukasessa kunnossa. Iltatallissa kuivitettiin sitten kaikki karsinat oljella (vähäisten purujen päälle). Sanon vaan, että tästä ei hyvä seuraa.

Tänään karsinoiden siivous oli kamalaa! Puru oli linttaantunut paskaseksi laataksi karsinan pohjaan ja olkea oli joka paikassa. Tarvittiin trukki + lava käytävälle (joka tyhjättiin kolmesti), että saatiin siivottua, koska tallin kottarit on jotain minilelukottareita, joihin ei mahdu nyt olkikuivituksella sen 17 hevosen iltapaskoja - karsinat kuitenkin siivotaan aamulla kunnolla ja 11 sekä 3 maissa otetaan paskat pois. Aikaakin siivoomiseen meni about tunti enemmän kun normaalisti, jippii.

Kävin tänään tur'illa Auroran kanssa ja se jos joku laski mun fiiliksiä vielä entisestään. Mentiin joku lyhyt ravilenkki (ehkä 20min) ja ei natsannut yhtään yhteen. No, ei aina voi onnistua, mutta onnistuis ees joka toinen tai kolmas kerta..

Toivottavasti pääsen tästä alakuloisuudesta eroon, ei oo kauheen mukavaa nimittäin. Tekis mieli vaan itkeä, pakata laukut ja lähteä kotiin.
Joskus ennenkin ollut saman tuntusia hetkiä, mutta ne on tosiaan ollut hetkiä, maksimissaan muutama tunti. Tätä on jatkunut jo kolme päivää, angst.

Ei kommentteja: