Päivä 22 ja 23

Toiset päivät ovat parempia kuin toiset
kyllä sen ymmärrät
kovin paljon on myös itsestäs kiinni miten
tämänkin kuvan värität
Päivä 22
Aamulla oli tosi kurja fiilis, mikääs ei oikeen jaksanut innostaa. Kaikenlisäksi muutama käskytys sekä aiheeton moite ikävään sävyyn sai fiiliksiä vieläkin alemmas - vaikka eipä tollasesta pitäis välittää. Muttasesiitä.

Kun alotettiin aamutalli, niin Skilla makoili jatkuvasti ja oli muutenkin apaattinen eikä syönyt. Annika käveli sen kanssa reilnu tunnin ja taas se heitti karsinassa maate. Sai poni sitten pyöriä käviksessä pari tuntia, piristy vähän ja paskokin. Oli neiti vissiin vähän vetänyt tota olkea. Iltaan mennessä tilanne parani vähän, mutta ei se ihan normaalikaan ollut..

Iltapäivällä sitten tuli itselle ihan hyvä fiilis, ei suruttanut yhtään. Tästä on ehkä ainoo suunta vaan ylös. Vieläkin tosin se 200e mietityttää takaraivossa..

Kävin työpäivän jälkeen vähän juoksemassa ja huh kun helpotti. Tuli jotenkin vapautunut olo, oli kivaa. :)

Tunne kuinka tuuli
sun kasvoillesi maalaa värin uuden
ei ole hätä ääni jonka kuulet
on aamun kuiskaus, hiljaa se sut herättää
Päivä 23
TÄTÄ ON ODOTETTU! Koko päivä tosi hyvä fiilis! Kaiken lisäksi ollaan yli puolenvälin.
Kaikki suju tänään hyvin, lensi jopa jotain päätöntä läppääkin Johmin kanssa.

Skilla oli taas aamulla makoilemassa ja pääsikin siitä sitten kävelemään. Anna kävi hakemassa Lundista parafiiniöljyä ja jotain (en tiedä mitä), mikä piti pistää verisuoneen. Illemmalla sille sitten annettiin melassileikettä ja öljyä - vaikka siis oli kyllä paskonut ihan normaalisti. Jonkinlainen tukos tjtn. sillä vissiin on, mutta eiköhän se jo huomenna oo ok. Söi jo ihan normaalisti ja oli pirteempi.

Kävin n. puolen tunnin kävelylenkillä Iinan kanssa ja se poni oli kiva. :) Sitten kun siitä tulee oikeen iso stara, niin saa leijua, että oonkin ollut ton selässä - hah. Ihan hyvin se on nyt kisoissa pärjännyt, joten siitä voi oikeesti tulla jotain.
Sen lisäksi tur'asin Auroran ja voi jessus, se hevonen on vähän jäänyt vähemmälle kun muut - näin järjellisesti. Toisin kun aikaisemmilla kerroilla, nyt mulla oli mukana raippa sekä gramaanit. Nyt ei tarvinut niin kovasti punkea sitä eteenpäin ja ajoittain se tuntu ihan hyvältäkin, tyttyväinen olen. Vähän vaan jäi harmittamaan se, että paino kauheesti kädelle, enkä vaan saanut sitä kevyemmäksi (paitsi hetkittäin) vaikka kuinka koitin.

Kävin taas tänään lenkillä. Semmonen vajaa tunti ja about 7km. Oli tooosi kivaa ja mageet maisemat. Menomatka oli lähes kokonaan ylämäkeä, joten maisemia ei nähnyt kovin pitkälle. Silti oli mahtava fiilis hölkkäillä eteenpäin, kattella peltoja ja nauttia auringosta. Takasin tullessa sitten taas oli lähes koko matka alamäkeä ja näky oli toosi hieno; peltoja silminkantamattomiin, muutama talo sekä puu sielätäälä, ehkä miljoona tuulivoimalaa sekä kaiken kruunasi aurinko. :) Harmittaa, että ei ollut kameraa mukana - pitää ehkä ottaa se seuraavaks mukaan kun tolle suunnalle menee.
Nyt vaan harmittaa kun reidet ihan krampissa. Mikä mun lihaksia vaivaa kun ne niin kovin tykkää kramppailla? Kovasti yritän magnesiumia (ja muita vitamiineja) vedellä, mutta ei. Aina vetää suonta tai kramppaa, jee.

Huomenna ois sitten vuorossa vapaapäivä ja suunnaksi taas Lund. Mitään en oikeen voi sieltä ostaa, kun matkalaukkuun ei pian mahdu mitään. :D

Kovin helppoa on vajota hetkiin
joissa tunne on valhetta
sielusi kadotat vain öisiin retkiin
syntyy syviä haavoja