tiistaina, lokakuuta 26

Sydän.

Yhtään ei nyt nappais kirjottaa, kun on niin kova väsy. Kirjotampa kuitenkin, koska tänään tapahtu jotain, mikä sai mut hymyilemään loppupäiväksi kun Naantalin aurinko. :))

Tänään alkoi normaalit tunnit Hevosopistolla kahden pihattoviikon merkeissä, joten luvassa on paljon puuhailua nuorten hevosten kanssa. Tämän viikon lukujärjesys on varmaankin HIHSin takia normaalista poikkeava ja se näyttää kohdallani tältä:

TIISTAI - Varsojen kanssa touhuilua
KESKIVIIKKO - Varsojen kanssa touhuilua ja keskiviikkokilpailut
TORSTAI - Varsojen kanssa touhuilua, nimikkotarkastuksien pitämistä ja avustusta ratsastuskoululla
PERJANTAI - Varsojen kanssa touhuilua, ruokinnan suunnittelua ja pihattoa
LAUANTAI - Pihattoa
SUNNUNTAI - Pihattoa

Tänpäivänen koulupäivä oli aivan iisipiisi, koska mulla oli jopa huimasti yksi tunti. Tunnilla haettiin neljä pojua B-pihatolta, harjattiin ja käytiin ohjasajamassa kahta. Talutin Elmeri nimistä 2-vuotiasta suomenhevosta toiselta puolelta. Tämä tapaus oli kuulemma yksi vuotiaan tasolla vähäisen käsittelyn takia, joten siihen nähden herra meni oikein taitavasti - jopa ehkä taitavammin kun perässä tuleva vuotias Tahvo. Mentiin pieni lenkki, pujoteltiin hieman ja otettiin pysähdyksiä sekä peruutuskin. Lopuksi heittäydyttiin oikein villiksi ja otettiin pari pätkää ravia. Vaikka Elmeri olikin karsinassa hieman metsittyneen oloinen käyttäyty se töissä todella nätisti ja sen kanssa oli mukava tehdä hommia. :)

Kävin koulun jälkeen liikuttamassa Juden ratsain hiekkalaatikolla ja ai että kun mun muruni oli taas niiiin hyvä ja taitava. Tehtiin lähinnä ympyröitä, kaarevia uria, väistöjä, taivutuksia sisään ja ulos sekä pysähdyksiä. Ihan kammottaa kuinka paljon neiti on päässyt lihomisen lisäksi jäykistymään laitumella. Kaula on kyllä ihan notkea ja asettuu hyvin, mutta takapäästään on todella kökkö - varsinkin laukassa. Käytiin myös ravi ja laukka pienesti läpi, mutta mamman tasapaino on myös kärsinyt todella paljon laitumella ja hyvä kun pysyy laukassa ympyrällä pystyssä. Luonnollisestikkin huonoa tasapainoaan tuollainen jyrä korjaa vauhdilla. Oikeaan kierrokseen sain menemään tosi kivaa ravia, mutta vasen muistuttikin lähinnä vermon loppusuoraa.. Reissusta jäi kuitenkin hyvä maku suuhun ja ajan kanssa saadaan nuokin ongelmat pois, niinkun on saatu kahtena edellisenä vuotenakin.
Kun olin putsaamassa Juden kamoja satulahuoneessa ilmoitti Terho mulle, että me saadaan pitää meidän nimikot. Veti kyllä vähän hiljaiseksi, koska olin ihan valmistautunut siihen, että nyt se poni viedään multa. Mutta tulin tooodella iloiseksi, sillä muutamat yöunetkin menetin kun pohdin vain, että mitä käy kun ei olekaan enää sitä hevosta, jonka mukaan pitää aikatauluttaa päivänsä.
(Viereinen kuva on otettu joskus alkuvuonna 2009)

Kävin tänään myös ratsastamassa Eetun ja sitä ei ilmeisesti oltu liikutettu ihan hetkeen - ainakaan ratsain. Jalustimet oli samoissa rei'issä mitä mä käytän ja meno kentällä oli kanssa yhden sortin ravilähtöä. Empun ylivireyden lisäksi kenttä oli aivan mutavelliä ja ainoat kuivahkot kohdat oli ihan kentän reunoilla, joten siinä ei paljoa voltteja tms. tehty. Turhaan siis olisin itseäni ja hevosta kiusannut vaatimalla sitä keskittymään tai tekemään hommia. Sen sijaan annoin ravailla ja laukata aika reippaassa tahdissa kenttää ympäri - saipahan ainakin pahimmat höyryt pois.

Mun aivan täydellisen päiväni pilasi vaan se, että sain kiukuttelua osakseni muutamalta luokkalaiselta kun en ollut osallistunut huomisen koulukisan radan rakentamiseen. Niin, olisihan se ihan kiva jos minullekkin joku suvaitsisi tällaisesta hommasta kertoa. Kuudelta vissiin olivat aloittaneet ja oli about 10 yli kämpillä. Sanoin kyllä, että eipä minulle ole kerrottu, mutta kyllä kuulemma ollaan. Niin ja missäköhän? Tosiaan olen ollut aamu yhdeksästä siihen kuuteen asti liikkeellä, näkemättä RK -ryhmäläisiä, jotka vissiin on pääosin suunnitelleet niitä kisoja ton HIHSin takia.

Huomenna olis luvassa muutaman varsan irtohypytystä, joten pihatolla pitää olla yhdeksän maissa. Mielenkiintoisinta hommasta tekee se, että huomiset vauvat ei ole koskaan olleet maneesissa - voipi olla vähän jännää. Yritän muistaa ottaa kameraa mukaan. :)

Ei kommentteja: